33/38 RAAMATTU

1776 BIBLIA

5 Luku

5 Luku

Jeremian rukous, jossa hän I. Maalaa Jumalan kansan surkian valituksen viheliäisyytensä alla, II. Heidän murheensa Pyhyyden hävityksen ylitse, III. Heidän rukouksensa armollisen pelastuksen perään.

1. Muista, Herra, mitä meille on tapahtunut; katso ja näe meidän häväistyksemme.

1. Muista, Herra, kuinka meille tapahtui: katso ja näe meidän ylönkatsettamme.

2. Meidän perintöosamme on siirtynyt vieraille, meidän talomme muukalaisille.

2. Meidän perintömme on muukalaisten osaksi tullut, ja huoneemme ulkonaisten omaksi.

5. Moos. 28:30 Sinä kihlaat naisen, mutta toinen makaa hänet; sinä rakennat talon, mutta et siinä asu; sinä istutat viinitarhan, mutta et korjaa sen hedelmää.

3. Me olemme tulleet orvoiksi, isättömiksi, meidän äitimme ovat kuin lesket.

3. Me olemme orvot ilman isää, ja äitimme ovat niin kuin lesket.

4. Oman juomavetemme me ostamme rahalla; omat puumme saamme, jos maksamme hinnan.

4. Vettä, joka meidän omamme oli, me joimme rahalla, omat halot me ostimme hinnalla.

5. Vainoojamme ovat meidän niskassamme; kun uuvumme, ei meille lepoa suoda.

5. Kaulallamme me vaivaa kärsimme; ja ehkä me jo väsyneet olimme, ei kuitenkaan meille lepoa annettu.

6. Egyptille me lyömme kättä ja Assurille saadaksemme leipää ravinnoksi.

6. Meidän piti Egyptin ja Assyrian alle meitämme antaman, että me sittekin leipää ravinnoksemme saaneet olisimme.

7. Meidän isämme ovat syntiä tehneet; heitä ei enää ole. Me kannamme heidän syntivelkaansa.

7. Meidän isämme ovat syntiä tehneet, ja ei enään ole käsissä; ja meidän pitää heidän pahoja tekojansa nautitseman.

2. Moos. 20:5 Älä kumarra niitä äläkä palvele niitä. Sillä minä, Herra, sinun Jumalasi, olen kiivas Jumala, joka kostan isien pahat teot lapsille kolmanteen ja neljänteen polveen, niille, jotka minua vihaavat;

2 Mos 20:5. Ei sinun pidä kumartaman niitä, eikä myös palveleman niitä: Sillä minä, Herra sinun Jumalas, olen kiivas Jumala, joka etsiskelen isäin pahat teot lasten päälle, kolmanteen ja neljänteen polveen, jotka minua vihaavat;

Jer. 31:29 Niinä päivinä ei enää sanota: 'Isät söivät raakoja rypäleitä, lasten hampaat heltyivät';

Jer 31:29. Ei silloin enään pidä sanottaman: isät ovat happamia viinamarjoja syöneet, ja lasten hampaat ovat huoltuneet.

Hes. 18:2 Mikä teillä on, kun te lausutte tätä pilkkalausetta Israelin maasta: 'Isät söivät raakoja rypäleitä, lasten hampaat heltyivät'?

Hes 18:2. Mitä te pidätte keskenänne Israelin maalla tätä sananlaskua, ja sanotte: isät ovat syöneet happamia viinamarjoja, mutta lasten hampaat ovat huoltuneet?

8. Orjat hallitsevat meitä; ei ole sitä, joka tempaisi meidät heidän käsistänsä.

8. Orjat meitä vallitsevat*; ja ei ole kenkään, joka meitä heidän käsistänsä pelastaa.

5 Mos 28:43. Muukalainen, joka sinun tykönäs on, ylennetään sinun ylitses, ja on alati ylinnä; mutta sinä alennetaan ja alati alinna olet.

5 Mos 28:45. Ja kaikki nämät kiroukset tulevat sinun päälles ja sinua vainoovat, ja sinuun sattuvat, siihen asti ettäs hukut; ettes Herran sinun Jumalas ääntä kuullut, pitääkses hänen käskynsä ja säätynsä, jotka hän sinulle on käskenyt.

Val. v. 1:5. Hänen vihollisensa voitti, hänen vihollisillensa käy hyvästi*; sillä Herra on hänen surkeudella täyttänyt hänen pahain tekoinsa paljouden tähden; hänen lapsensa ovat vankina+ menneet pois vihollisten edellä.

9. Henkemme kaupalla me noudamme leipämme, väistäen miekkaa erämaassa.

9. Meidän pitää hakeman leipämme hengen paolla, miekan edessä korvessa.

10. Meidän ihomme halkeilee kuin uuni nälän poltteiden takia.

10. Meidän ihomme on poltettu, niin kuin pätsissä, hirmuisen nälän tähden.

11. Naisia raiskataan Siionissa, neitsyitä Juudan kaupungeissa.

11. He ovat vaimot Zionissa raiskanneet ja neitseet Juudan kaupungeissa.

12. Ruhtinaita heidän kätensä hirttävät, vanhinten kasvoja ei pidetä arvossa.

12. Ruhtinaat he ovat hirttäneet, ja vanhimpia ei he kunnioittaneet.

5. Moos. 28:50 tuimakatseisen kansan, joka ei armahda vanhaa eikä sääli nuorta.

13. Nuorukaiset kantavat myllynkiviä, poikaset kompastelevat puutaakkojen alla.

13. Nuorukaiset piti jauhaman, ja piskuisten täytyi puita kantaissansa kompastua.

14. Poissa ovat vanhukset porteista, nuorukaiset kielisoittimiensa äärestä.

14. Vanhat puuttuivat porteista, ja nuorukaiset ei enään kanteletta soita.

15. Poissa on ilo sydämistämme, karkelomme on valitukseksi muuttunut.

15. Meidän sydämemme ilo loppui, meidän tanssimme on kääntynyt murheeksi.

Job 30:31 Niin muuttui kanteleeni soitto valitukseksi ja huiluni sävel itkun ääneksi.

16. Pudonnut on päästämme kruunu. Voi meitä, sillä me olemme syntiä tehneet!.

16. Meidän päästämme on kruunu pudonnut; voi nyt meitä, että me niin olemme syntiä tehneet!

Job 19:9 Hän on riisunut minulta kunniani ja ottanut kruunun minun päästäni.

Jer. 13:18 Sano kuninkaalle ja kuninkaan äidille: Istukaa alhaiselle sijalle, sillä pudonnut on päästänne teidän kunniankruununne.

Hes. 21:26 Näin sanoo Herra, Herra: Ota pois käärelakki, nosta pois kruunu.

17. Tästä syystä on sydämemme tullut sairaaksi, näitten tähden ovat silmämme pimenneet -.

17. Sen tähden on myös sydämemme murheissansa; niiden tähden ovat meidän silmämme pimenneet;

18. Siionin vuoren tähden, joka on autiona, jolla ketut juoksentelevat.

18. Zionin vuoren tähden, että se niin hävitetty on, että ketut hänessä juoksentelevat.

19. Sinä, Herra, hallitset iankaikkisesti, sinun valtaistuimesi pysyy suvusta sukuun.

19. Mutta sinä Herra, joka ijankaikkisesti olet, ja istuimes ijästä ikään!

Ps. 9:8 Mutta Herra hallitsee iankaikkisesti; hän on pystyttänyt istuimensa tuomitaksensa.

Ps 9:8. Mutta Herra pysyy ijankaikkisesti: hän on valmistanut istuimensa tuomioon.

Ps. 29:10 Herra istui valtaistuimellaan, ja vedenpaisumus tuli. Herra istuu kuninkaana iankaikkisesti.

Ps 29:10. Herra istuu vedenpaisumisen päällä*: Herra pysyy Kuninkaana ijankaikkisesti.

Ps. 102:13 Mutta sinä, Herra, hallitset iankaikkisesti, sinun muistosi pysyy polvesta polveen.

Ps 102:13. Mutta sinä, Herra, pysyt ijankaikkisesti, ja sinun muistos sukukunnasta sukukuntaan.

Ps. 145:13 Sinun valtakuntasi on iankaikkinen valtakunta, ja sinun herrautesi pysyy polvesta polveen.

Ps 145:13. Sinun valtakuntas on ijankaikkinen valtakunta, ja sinun herrautes pysyy suvusta sukuun.

20. Miksi unhotat meidät ainiaaksi, hylkäät meidät ikipäiviksi?

20. Miksis meidät ijankaikkisesti unohdat, ja niin kauvan meitä peräti hylkäät?

21. Palauta meidät, Herra, tykösi, niin me palajamme; uudista meidän päivämme muinaiselleen.

21. Palauta, Herra, meitä jälleen sinun tykös*, että me taas palaisimme; uudista meidän päivämme niin kuin ne alusta olivat.

Jer. 31:18 Minä olen kyllä kuullut Efraimin valittavan: 'Sinä olet kurittanut minua, olen saanut kuritusta niinkuin vikuroiva vasikka. Palauta minut, niin minä palajan; sillä sinä olet Herra, minun Jumalani.

Jer 31:18. Kyllä minä olen kuullut, kuinka Ephraim valittaa: sinä olet minua kurittanut, ja minä olen myös kuritettu, niin kuin hillimätöin vasikka. Palauta minua, niin minä palajan, sillä sinä, Herra, olet minun Jumalani.

22. Vai oletko meidät peräti hyljännyt, vihastunut meihin ylenmäärin?

22. Oletkos meitä peräti heittänyt pois, ja sangen suuresti vihastunut meidän päällemme?

Jeremian Valitusvirsien loppu.