Historia Susannast ja Danielist .
JOjakimilla Babelis on Susanna emändänä/ jota himoidze caxi wanha Duomarita/ v. 1.
	        he tulewat hänen tygöns krydimaahan/ cusa hän yxinäns on/ ja ilmoittawat luwattoman himons/ v. 15.
	        Mutta ettei hän heidän pahan tahtons mielistynyt/ cannoit he hänen päällens/ ja todistawat wäärin händä wastan/ sanoden hänen huorudes löytänens nuoren miehen cansa/ v. 27.
	        jongatähden Susanna duomitan cuolemahan/ v. 41.
	        Cuolemahan johdatettais/ tule Daniel/ cudzuen heitä tacaperin oikeuden eteen/ ja näyttä nämät Duomarit walhetteliaxi/ he wiedän cuolemahan ja tapetan/ v. 60.
1 OLi yxi mies Babelis Jojakim nimeldä.
	        2 Jolla oli emändä/ Susanna nimeldä/ Helkian tytär/ joca oli sangen ihana ja jumalinen:
	        3 Sillä hänellä oli jumaliset wanhemmat/ jotca hänen olit opettanet Jumalan Lais.
	        4 Ja hänen miehens Jojakim oli sangen ricas/ ja hänellä oli caunis krydimaa hänen huonens tykönä. Ja Judalaiset tulit alati cocon hänen tygöns/ että hän oli erinomainen mies caickein heidän seasans.
	        5 Mutta sinä wuonna oli caxi wanha Canssasta Duomarixi pandu/ ne olit sencaltaiset ihmiset/ joista HERra sanonut oli: heidän Duomarins tekewät caickinaista pahutta Babelis.
	        6 Ne tulit jocapäiwä Jojakimin tygö/ ja jolla jocu asia oli/ sen piti siellä tuleman heidän eteens.
	        7 Ja cosca Canssa oli mennyt pois puolipäiwäst/ oli Susannan tapa mennä miehens krydimaahan.
	        8 Ja cosca wanhat jocapäiwä näit hänen sinne menewän/ sytyit he pahast himost händä wastan:
	        9 Ja tulit tyhmäxi/ ja cadzoit tarcast hänen päällens/ ettei he taitanet taiwasen päin cadzo/ ei ajatellet Jumalan sana eikä rangaistusta.
	        10 Mutta he himoidzit molemmat händä:
	        11 Ja häpeisit toinen toisellens ilmoitta/ ja cumbikin olis mielelläns hänen cansans maannut.
	        12 Ja wartioidzit jocapäiwä wiriäst händä/ että he ainoastans hänen nähnetkin olisit.
	        13 Mutta toinen sanoi toiselle: käykämme cotia/ sillä nyt on ruan aica.
	        14 Ja cosca he toinen toisestans erinnet olit/ palais cumbikin tacaperin ja tulit jällens yhten. Cosca toinen kysyi toisellens/ tunnustit he molemmat heidän pahan himons. Sijtte mielistyit he wartioidzeman/ cosca he löytäisit waimon yxinäns.
	        15 JA cosca he sowelian päiwän olit määrännet händä wäijyäxens/ tuli Susanna cahden pijcans cansa/ cuin hänen tapans oli/ krydimaahan pesemän idzens/ sillä silloin oli sangen palawa.
	        16 Ja ei krydimaas ollut yhtän ihmistä/ paidzi näitä cahta wanha jotca heidäns lymyttänet olit/ ja wartioidzit händä.
	        17 Ja hän sanoi pijcoillens: tuocat minullen Balsamita ja saipuata/ ja sulkecat krydimaa/ että minä idzeni pesisin.
	        18 Ja pijcat teit nijncuin hän oli käskenyt/ ja suljit krydimaan/ ja menit pois salaportista/ tuoman hänelle mitä hän tahdoi/ ja ei huomainnet miehiä: sillä he olit idzens lymyttänet.
	        19 Cosca pijcat olit mennet pois/ tulit ne caxi wanha ja juoxit hänen tygöns/ ja sanoit:
	        20 Cadzo/ krydimaa on suljettu/ ja ei kengän näe meitä/ ja me olemma syttynet sinun rackaudestas/ tee sijs meidän tahtom.
	        21 Mutta jos et sinä tahdo/ nijn me tunnustamme sinun päälles/ että me nuoren miehen yxinäns sinun tykönäs löytänet olemma/ ja että sinä pijcas olet sentähden pois lähettänyt.
	        22 Nijn Susanna huocais/ ja sanoi: woi cuinga suures tuscas minä olen: sillä jos minä sen teen/ nijn minun pitä cuoleman: mutta jos en minä sitä tee/ nijn en minä pääse teidän käsistän.
	        23 Cuitengin ennen tahdon minä wiatoinna ihmisten käsijn tulla/ cuin HERra wastan syndiä tehdä.
	        24 Ja rupeis ilmeisest huutaman/ waan ne wanhat huusit myös händä wastan.
	        25 Ja toinen juoxi krydimaan oween ja awais sen.
	        26 Cosca Canssa cuuli huudon/ juoxit he salaportista krydimahan/ cadzoman mitä hänelle tapahtunut oli.
	        27 Ja ne wanhat rupeisit hänestä sanoman/ nijn että palweliat rupeisit hänen tähtens häpemän: sillä ei sencaltaista ollut coscan Susannasta cuultu.
	        28 Toisna päiwänä cosca Canssa tuli Jojakimin hänen miehens huonesen cocon/ tulit myös ne caxi wanha täynäns wääryttä ja cawalutta Susannat wastan/ saattaxens händä cuoleman.
	        29 Ja sanoit caikelle Canssalle: lähettäkät/ ja andacat Susanna Helkian tytär/ Jojakimin emändä tänne tuoda.
	        30 Ja cosca hän cudzuttu oli/ tuli hän wanhemmittens/ lastens/ ja caiken sucuns cansa.
	        31 Mutta hän oli ihana ja caunis.
	        32 Sentähden käskit nämät pahan juoniset otta pois häneldä käärilijnan/ jolla hän idzens peittänyt oli/ että he hänen cauneudestans heidän himons olisit sammuttanet.
	        33 Ja caicki jotca hänen tykönäns seisoit ja hänen tunsit/ itkit händä.
	        34 Ja ne caxi wanha nousit Canssan seasta/ ja panit kätens hänen pääns päälle.
	        35 Mutta hän itki/ ja nosti silmäns taiwasen päin: sillä hänen sydämens uscalsi HERraan.
	        36 Ja ne wanhat rupeisit sanoman: cosca me cahden ainoastans krydimaas käyskendelim/ tuli hän cahden pijcans cansa sisälle/ ja sulki krydimaan/ ja lähetti pijcat pois.
	        37 Nijn yxi nuori mies tuli hänen tygöns/ joca idzens lymyttänyt oli/ ja pani lewätä hänen cansans.
	        38 Mutta cosca me krydimaan louckast sencaltaisen häpiän näimme/ juoximma me sinne kijrust/ ja löysim heidän toinen toisens tykö.
	        39 Mutta sitä nuorta miestä en me woittanet.
	        40 Sillä hän oli meitä wäkewämbi/ ja lyckäis owen awoi/ ja hyppäis pois. Mutta hänen me kijnni otim ja kysyim/ cuca se nuori mies oli/ waan ei hän tahtonut meille sano/ sen me todistam.
	        41 Ja Canssa uscoi ne caxi/ nijncuin Duomareita ja ylimmäisiä Canssan seas/ ja duomidzit Susannan cuolemaan.
	        42 Mutta hän huusi suurella änellä/ ja sanoi: HERra ijancaickinen Jumala/ joca caicki salaisudet tunnet ja caicki asiat tiedät ennen cuin he tapahtuwat.
	        43 Sinä tiedät että nämät wäärin minua wastan todistanet owat. Ja nyt/ cadzo/ minun pitä cuoleman/ waicka minä wiatoin olen/ jota he minun päälleni häpiälisest walhetellet owat.
	        44 Ja Jumala cuuli hänen huutons.
	        45 JA cosca hän cuolemaan wietin/ kehoitti Jumala yhden nuorucaisen sydämen/ jonga nimi oli Daniel/ hän huusi corkiast:
	        46 Minä tahdon olla wiatoin tämän weresä.
	        47 Ja caicki Canssa käänsit ymbärins hänen puoleens/ ja kysyit hänelle/ mitä hän nijllä sanoilla ajattelis. Mutta hän astui heidän keskellens/ ja sanoi:
	        48 Olettaco te Israelis nijn tyhmät/ että te duomidzet Israelin tyttären/ ennen cuin te asian tutkitta ja toden tiedätte? palaitcat jällens oikeuden eteen:
	        49 Sillä nämät owat wäärin händä wastan todistanet.
	        50 Ja caicki Canssa palaisit kijrust ymbärins.
	        51 JA ne wanhat sanoit Danielille: istu meidän tygöm/ ja neuwo meitä että sinun Jumala sencaltaisen Duomarin wircan on cudzunut.
	        52 Ja Daniel sanoi heille: eroittacat heitä toinen toisestans/ nijn minä tahdon cummangin erinäns cuullella. Ja cosca he toinen toisestans eroitetut olit/ cudzui hän ensimäisen/ ja sanoi hänelle: sinä wanha pahan elkinen/ tällä haawa käsittäwät sinun syndis sinun/ joitas ennen tehnyt olet/ coscas wäärin duomidzit ja wiattomat hucutit/ waan wialliset wapaxi sanoit.
	        53 Ja cuitengin on HERra kieldänyt: ei sinun pidä hurscaita ja wiattomia cuolettaman.
	        54 Oletcos nämät nähnyt/ nijn sano/ cunga puun alla sinä olet nämät yhdes löytänyt?
	        55 Mutta hän wastais: Lehmuxen alla. Nijn Daniel sanoi: oikein/ HERran Engeli löytä sinun ja cahtia leicka: sillä sinun walhellas saatat sinä sinus pois hengeldäs.
	        56 JA cosca tämä otettin pois/ cudzui hän myös toisen eteens tuleman/ ja sanoi hänelle: sinä Canaan sucu ja et Judan/ cauneus on sinun pettänyt/ ja paha himo on sinun sydämes käändänyt.
	        57 Näin te oletta Israelin tyttärille tehnet/ ja heidän on pelgosta täytynyt teidän mieldän nouta/ waan Judan tytär ei ole teidän pahuten suostunut.
	        58 Sanos nyt/ cunga puun alla sinä olet heidän yhdes käsittänyt?
	        59 Mutta hän wastais? Tammen alla. Nijn Daniel sanoi: oikein/ HERran Engelillä on miecka sinua cahtia jaca ja tappa: sillä sinun walhellas saatat sinä sinus hengeldäs pois.
	        60 NIjn caicki Canssa rupeis suurella änellä huutaman/ ja kijttämän Jumalata/ joca nijtä autta jotca idzens häneen luottawat.
	        61 Ja nousit nijtä cahta Duomarita wastan/ että Daniel heidän omista sanoistans oli heidän woittanut wääräxi todistajaxi.
	        62 Ja teit heille Mosexen lain jälken/ nijncuin he heidän lähimmäistäns wastan pahoin tehnet olit/ ja tapoit heidän. Ja näin silloin wiatoin weri pelastettin.
	        63 Mutta Helkias emändäns cansa ylistit Jumalata/ Susannan heidän tyttärens tähden/ Jojakimin hänen miehens cansa/ ja caiken sucuns cansa/ ettei mitän häpiälistä hänesä löytty.
	        64 Ja Daniel tuli suurexi Canssan edes/ sijtä päiwästä/ ja sijtte enämmin ja enämmin.
Vers. 55. Lehmuxen ) Grecan textis on/ Schinon alla/ Latinaxi cudzutan Lentiscus, ja on se puu josta pihca wuota/ joca Mastixexi cudzutan: Mutta etten me sitä puuta tunne/ nijn me nimitäm toisen edest.