PYHÄN MATTEUKSEN EVANKELIUMI
24. luku
I. Jesus saarnaa templin ja koko Jerusalemin hävityksestä ja sen edellä käyväisistä merkeistä; II. Maailman lopusta, ja tuomiopäivän edellä havaittavista merkeistä; III. Puhuu viimeisten aikain suruttomuudesta ja neuvoo valvomiseen.
I. Ja Jesus meni ulos ja läksi pois templistä, ja hänen opetuslapsensa tulivat osoittamaan hänelle templin rakennuksia.
2. Niin sanoi Jesus heille: ettekö te kaikkia näitä näe? Totisesti sanon minä teille: ei pidä tässä jätettämän kiveä kiven päälle, joka ei maahan jaoteta.
3. Mutta kuin hän istui Öljymäellä, menivät opetuslapset hänen tykönsä erinänsä ja sanoivat: sano meille: koska tämä tapahtuu, ja mikä sinun tulemises ja maailman lopun merkki ollee?
4. Ja Jesus vastasi ja sanoi heille: katsokaat, ettei kenkään teitä viettele.
5. Sillä monta tulevat minun nimeeni, sanoen: minä olen Kristus! ja viettelevät monta.
6. Niin te saatte kuulla sotia ja sanomia sodista. Katsokaat, ettette peljästy; sillä kaikki nämät pitää tapahtuman, mutta ei vielä ole loppu.
7. Sillä kansan pitää kansaa vastaan nouseman ja valtakunnan valtakuntaa vastaan, ja tulee ruttotauti ja nälkä ja maanjäristys moneen paikkaan.
8. Mutta kaikki nämät ovat murhetten alku.
9. Silloin he ylönantavat teitä vaivaan ja tappavat teidät, ja te tulette vihattavaksi kaikilta pakanoilta minun nimeni tähden.
10. Ja silloin monta pahenevat, ja keskenänsä pettävät toinen toisensa, ja vihaavat toinen toistansa keskenänsä.
11. Ja monta väärää prophetaa nousevat ja viettelevät monta.
12. Ja että vääryys saa vallan, niin rakkaus monessa kylmenee.
13. Mutta joka vahvana pysyy loppuun asti, se tulee autuaaksi.
14. Ja tämä valtakunnan evankeliumi pitää saarnattaman kaikessa maailmassa, kaikille pakanoille todistukseksi; ja silloin tulee loppu.
15. Kuin te siis näette hävityksen kauhistuksen*, josta sanottu on Daniel prophetan kautta+, seisovan siinä pyhässä siassa; (joka tämän lukee, hän ymmärtäköön!)
16. Silloin ne, jotka Juudeassa ovat, paetkoot vuorille.
17. Ja joka katon päällä on, älköön astuko alas ottamaan jotakin huoneestansa.
18. Ja joka pellolla on, älköön palatko vaatteitansa ottamaan.
19. Voi raskaita ja imettäväisiä niinä päivinä!
20. Mutta rukoilkaat, ettei teidän pakonne tapahtuisi talvella eikä sabbatina;
21. Sillä silloin pitää suuren vaivan oleman, jonka kaltaista ei ole ollut maailman alusta niin tähän asti, ei myös tule.
22. Ja ellei ne päivät olisi lyhennetyt, niin ei yksikään liha tulisi autuaaksi; mutta valittuin tähden pitää ne päivät lyhennettämän.
23. Silloin jos joku teille sanois: katso, tässä on Kristus taikka siellä! älkäät uskoko.
24. Sillä väärät Kristukset ja väärät prophetat nousevat, ja tekevät suuria ihmeitä ja merkkejä: niin että myös, jos taitais tapahtua, valitutkin eksytettäisiin.
25. Katso, minä olen teille sen ennen sanonut.
26. Jos he siis teille sanovat: katso, hän on korvessa! niin älkäät menkö ulos; katso, hän on kammioissa! älkäät uskoko.
27. Sillä niinkuin pitkäisen tuli leimahtaa idästä ja näkyy hamaan länteen, niin on myös Ihmisen Pojan tulemus.
28. Sillä missä raato on, siihen kotkat kokoontuvat.
29. II. Mutta kohta sen ajan vaivan jälkeen aurinko pimenee, ja kuu ei anna valoansa, ja tähdet putoavat taivaasta, ja taivaan voimat pitää liikutettaman.
30. Ja silloin näkyy Ihmisen Pojan merkki taivaassa, ja silloin kaikki sukukunnat maassa parkuvat ja saavat nähdä Ihmisen Pojan tulevan taivaan pilvissä suurella voimalla ja kunnialla.
31. Ja hän lähettää enkelinsä suurella basunan äänellä, ja he kokoovat hänen valittunsa neljästä tuulesta, yhdestä taivasten äärestä niin toiseen.
32. Mutta oppikaat fikunapuusta vertaus: kuin sen oksa on tuores ja lehdet puhkeavat, niin te tiedätte suven läsnä olevan:
33. Niin myös te, kuin te näette nämät kaikki, tietäkäät, että se on läsnä, oven edessä.
34. Totisesti sanon minä teille: ei suinkaan tämän sukukunnan pidä hukkuman ennen kuin kaikki nämät tapahtuvat.
35. Taivas ja maa pitää hukkuman, mutta minun sanani ei pidä suinkaan hukkaantuman.
36. Vaan siitä päivästä ja hetkestä ei tiedä kenkään, ei taivaan enkelitkään, vaan minun Isäni yksinänsä.
37. III. Mutta niinkuin Noan ajat olivat, niin pitää myös Ihmisen Pojan tulemus oleman.
38. Sillä niinkuin he niinä päivinä vedenpaisumisen edellä olivat, söivät ja joivat, naivat ja huolivat*, hamaan siihen päivään asti, jona Noa arkkiin sisälle meni+,
39. Ja ei tietäneet ennen kuin vedenpaisumus tuli, ja otti pois kaikki: niin pitää myös Ihmisen Pojan tulemus oleman.
40. Silloin on kaksi kedolla: yksi otetaan ylös, ja toinen jätetään.
41. Kaksi jauhavat myllyssä: yksi otetaan ylös, ja toinen jätetään.
42. Valvokaat siis; sillä ette tiedä, millä hetkellä teidän Herranne on tuleva.
43. Mutta se tietäkäät: jos perheenisäntä tietäis, millä hetkellä varas* on tuleva, kaiketi hän valvois, eikä sallisi kaivaa huonettansa.
44. Sentähden olkaat te myös valmiit; sillä millä hetkellä ette luulekaan, tulee Ihmisen Poika.
45. Kuka siis on uskollinen ja toimellinen palvelia, jonka Herra pani perheensä päälle, antamaan heille ruokaa ajallansa?
46. Autuas on se palvelia, jonka Herra löytää niin tehneeksi, kuin hän tulee.
47. Totisesti sanon minä teille: hän panee hänen kaiken hyvyytensä päälle.
48. Mutta jos paha palvelia sanoo sydämessänsä: minun Herrani viipyy tulemasta;
49. Ja rupee pieksämään leipäveljiänsä, niin myös syömään ja juomaan juomarien kanssa:
50. Niin sen palvelian Herra tulee sinä päivänä, jona ei hän luulekaan, ja sillä hetkellä, jolla ei hän tiedä,
51. Ja hän eroittaa hänen, ja antaa hänelle osan ulkokullattuin kanssa: siellä pitää oleman itku ja hammasten kiristys.