PYHÄN MATTEUKSEN EVANKELIUMI
8. luku
I. Jesus puhdistaa spitalisen; II. Parantaa päämiehen palvelian, ja ylistää päämiehen uskoa; III. Tekee terveeksi Pietarin anopin ja monta muuta sairasta; IV. Puhuu seuraajistansa; V. Asettaa tuulen ja meren; VI. Parantaa 2 riivattua, ja sallii perkeleet mennä sikalaumaan.
I. Kuin hän astui alas vuorelta, seurasi häntä  paljo kansaa.
                2. Ja katso, niin tuli spitalinen mies, kumarsi  häntä ja sanoi: Herra, jos sinä tahdot, niin sinä voit minun puhdistaa.
                3. Niin Jesus ojensi kätensä ja rupesi häneen,  sanoen: minä tahdon, ole puhdas. Ja hän puhdistettiin kohta spitalistansa.
                4. Ja Jesus sanoi hänelle: katso, ettet  kenellekään sano: mutta mene ja näytä itses papille, ja uhraa lahjas, jonka  Moses on käskenyt, heille todistukseksi.
                5. II. Mutta kuin Jesus meni Kapernaumiin*,  tuli sadanpäämies hänen tykönsä, ja rukoili häntä,
                6. Ja sanoi: Herra! minun palveliani sairastaa  kotona halvattuna, ja kovin vaivataan.
                7. Jesus sanoi hänelle: minä tulen ja parannan  hänen.
                8. Niin sadanpäämies vastasi ja sanoi: Herra,  en ole minä mahdollinen*, että sinä tulet minun kattoni alle; vaan sano  ainoasti sana, niin palveliani paranee.
                9. Sillä minä olen myös ihminen toisen vallan  alla, ja minun allani on sotamiehiä, ja sanon tälle: mene! ja hän menee, ja  toiselle: tule! ja hän tulee, ja palvelialleni: tee tämä! ja hän tekee.
                10. Kuin Jesus tämän kuuli, ihmetteli hän, ja  sanoi heille, jotka seurasivat: totisesti sanon minä teille: en ole minä  löytänyt senkaltaista uskoa Israelissa.
                11. Mutta minä sanon teille: monta tulevat idästä  ja lännestä*, ja pitää Abrahamin, Isaakin ja Jakobin kanssa taivaan  valtakunnassa istuman.
                12. Mutta valtakunnan lapset heitetään*  ulkonaiseen pimeyteen: siellä pitää oleman itku ja hammasten kiristys+.
                13. Ja Jesus sanoi sadanpäämiehelle: mene, ja  niinkuin sinä uskoit, niin sinulle tapahtukoon. Ja sillä hetkellä parani hänen  palveliansa.
                14. III. Ja kuin Jesus tuli Pietarin huoneesen,  näki hän hänen anoppinsa makaavan ja sairastavan vilutautia.
                15. Niin hän tarttui hänen käteensä, ja  vilutauti luopui hänestä. Ja hän nousi, ja palveli heitä.
                16. Mutta kuin ehtoo tuli, niin he toivat hänen  tykönsä monta pirulta riivattua; ja hän ajoi ulos sanalla henget, ja teki  kaikkinaisia sairaita terveeksi;
                17. Että täytettäisiin, mitä sanottu oli  Jesaias prophetan kautta, joka sanoo: hän on ottanut meidän heikkoutemme, ja  hän kantoi meidän tautimme.
                18. IV. Kuin Jesus näki paljon kansaa  ympärillänsä, käski hän mennä toiselle puolelle (merta).
                19. Ja kirjanoppinut tuli ja sanoi hänelle:  Mestari, minä tahdon sinua seurata, kuhunka ikänä sinä menet.
                20. Niin Jesus sanoi hänelle: ketuilla ovat  luolat, ja taivaan linnuilla ovat pesät; mutta Ihmisen Pojalla ei ole, kuhunka  hän päänsä kallistaa.
                21. Toinen hänen opetuslapsistansa sanoi  hänelle: Herra, salli minun ensin mennä hautaamaan isääni.
                22. Niin Jesus sanoi hänelle: seuraa minua, ja  anna kuolleet haudata kuolleitansa.
                23. V. Ja kuin hän oli haahteen astunut*,  seurasivat häntä hänen opetuslapsensa.
                24. Mutta katso, suuri ilma nousi merellä, niin  että haaksi aalloilta peitettiin. Mutta hän makasi.
                25. Niin tulivat hänen opetuslapsensa ja  herättivät hänen, ja sanoivat: Herra, auta meitä, me hukumme.
                26. Ja hän sanoi heille: te heikko-uskoiset,  miksi te olette pelkurit? Niin hän nousi ja asetti tuulen ja meren*, ja tuli  juuri tyveneksi.
                27. Niin ihmiset ihmettelivät, sanoen:  millainen tämä on? sillä tuulet ja meri ovat myös hänelle kuuliaiset.
                28. VI. Ja kuin hän tuli sille puolelle merta,  Gerasalaisten maakuntaan, niin häntä vastaan juoksi kaksi pirulta riivattua*,  jotka olivat haudoista lähteneet, ja olivat sangen hirmuiset, niin ettei  kenkään taitanut sitä tietä vaeltaa.
                29. Ja katso, he huusivat sanoen: Jesus,  Jumalan Poika, mitä meidän on sinun kanssas? Oletkos tullut tänne meitä  vaivaamaan ennen aikaa?
                30. Ja kaukana heistä kävi sangen suuri  sikalauma laitumella.
                31. Niin perkeleet rukoilivat häntä ja  sanoivat: jos ajat meidät ulos, niin salli meidän mennä sikalaumaan.
                32. Ja hän sanoi heille: menkäät. Niin he  läksivät ulos ja menivät sikalaumaan; ja katso, koko sikalauma syöksi äkisti  itsensä jyrkältä mereen ja upposi.
                33. Mutta paimenet pakenivat ja menivät  kaupunkiin ja ilmoittivat kaikki, ja kuinka pirulta riivatuille oli tapahtunut.
                34. Ja katso, koko kaupunki meni ulos Jesusta  vastaan. Ja kuin he hänen näkivät, rukoilivat he häntä menemään pois heidän  maansa ääristä.