33/38 RAAMATTU

1776 BIBLIA

16 Luku

16 Luku.

Toisen osan jatkoa: Lyhyitä lauselmia elämän eri aloilta

Jumalisuuden ja jumalattomuuden erinkaltainen vaikutus.

1. Ihmisen ovat mielen aivoittelut, mutta Herralta tulee kielen vastaus.

1. Ihminen aikoo sydämessänsä; vaan Herralta* tulee kielen vastaus.

Sananl. 19:21 Monet ovat miehen mielessä aivoitukset, mutta Herran neuvo on pysyväinen.

San l. 19:21. Monet aivoitukset ovat miehen sydämessä*; mutta Herran neuvo on pysyväinen+.

Jer. 10:23 Minä tiedän, Herra, ettei ihmisen tie ole hänen vallassansa, eikä miehen vallassa, kuinka hän vaeltaa ja askeleensa ohjaa.

Jer 10:23. Minä tiedän, Herra, ettei ihmisen tie ole hänen voimassansa, eikä yhdenkään miehen vallassa kuinka hän vaeltais ja käymisensä ojentais.

2. Kaikki miehen tiet ovat hänen omissa silmissään puhtaat, mutta Herra tutkii henget.

2. Jokaisen mielestä on hänen tiensä puhdas; mutta Herra tutkistelee sydämet.

Sananl. 21:2 Kaikki miehen tiet ovat hänen omissa silmissään oikeat, mutta Herra tutkii sydämet.

San l. 21:2. Jokainen luulee tiensä oikiaksi, vaan Herra koettelee sydämet.

3. Heitä työsi Herran haltuun, niin sinun hankkeesi menestyvät.

3. Anna Herran haltuun sinun työs, niin sinun aivoitukses menestyy.

Ps. 37:5 Anna tiesi Herran haltuun ja turvaa häneen, kyllä hän sen tekee.

Ps 37:5. Anna ties Herran haltuun, ja toivo hänen päällensä; kyllä hän sen tekee.

Ps. 55:23 Heitä murheesi Herran huomaan, hän pitää sinusta huolen, ei hän salli vanhurskaan ikinä horjua.

Ps 55:23. Heitä surus Herran päälle, hän sinusta murheen pitää*, ja ei salli vanhurskaan olla kulkiana ijankaikkisesti.

1. Piet. 5:7 ja heittäkää kaikki murheenne hänen päällensä, sillä hän pitää teistä huolen.

1 Piet 5:7. Kaikki teidän murheenne pankaat hänen päällensä; sillä hän pitää murheen teistä.

4. Kaiken on Herra tehnyt määrätarkoitukseen, niinpä jumalattomankin onnettomuuden päivän varalle.

4. Herra tekee kaikki itse tähtensä, niin myös jumalattoman pahaksi päiväksi.

5. Jokainen ylpeämielinen on Herralle kauhistus: totisesti, ei sellainen jää rankaisematta.

5. Jokainen ylpiä* on Herralle kauhistus, ja ei pääse rankaisematta, ehkä he kaikki yhtä pitäisivät.

Sananl. 6:16 Näitä kuutta Herra vihaa, ja seitsemää hänen sielunsa kauhistuu:

San l. 6:16. Kuusi on, joita Herra vihaa, ja seitsemää kauhistuu hänen sielunsa:

Sananl. 11:21 Totisesti: paha ei jää rankaisematta, mutta vanhurskasten jälkeläiset pelastuvat.

San l. 6:17. Ylpiät silmät*, petollinen kieli+, kädet, jotka vuodattavat viatointa verta;

Sananl. 15:25 Ylpeitten huoneen Herra hajottaa, mutta lesken rajan hän vahvistaa.

San l. 15:25. Herra ylpeiden huoneet kukistaa*, ja vahvistaa lesken rajat.

6. Laupeudella ja uskollisuudella rikos sovitetaan, ja Herran pelolla paha vältetään.

6. Laupiuden ja totuuden kautta pahateko sovitetaan, ja Herran pelvolla paha vältetään.

7. Jos miehen tiet ovat Herralle otolliset, saattaa hän vihamiehetkin sovintoon hänen kanssansa.

7. Jos jonkun tiet ovat Herralle kelvolliset, niin hän myös kääntää hänen vihamiehensä rauhaan.

8. Parempi vähä vanhurskaudessa kuin suuret voitot vääryydessä.

8. Parempi on vähä vanhurskaudessa, kuin suuri saalis vääryydessä.

Ps. 37:16 Vanhurskaan vähä vara on parempi kuin monen jumalattoman tavarain paljous.

San l. 15:16. Parempi on vähä Herran pelvossa, kuin suuri tavara ilman lepoa.

Sananl. 15:16 Parempi vähä Herran pelossa kuin paljot varat levottomuudessa.

San l. 15:17. Parempi on ateria kaalia rakkaudessa, kuin syötetty härkä vihassa.

Sananl. 17:1 Parempi kuiva kannikka rauhassa kuin talon täysi uhripaistia riidassa.

San l. 17:1. Kuiva pala, siinä jossa rauha on, on parempi kuin huone teurasta täynnä riidassa.

Tob 12:8 Hyvä on rukous yhdessä paaston, almujenannon ja vanhurskauden kanssa. Parempi vähäisen vanhurskaudella kuin paljon vääryydellä. Parempi antaa almuja kuin kerätä kulta-aarteita.

9. Ihmisen sydän aivoittelee hänen tiensä, mutta Herra ohjaa hänen askeleensa.

9. Ihmisen sydän aikoo tiensä; vaan Herra johdattaa hänen käymisensä.

Sananl. 19:21 Monet ovat miehen mielessä aivoitukset, mutta Herran neuvo on pysyväinen.

San l. 19:21. Monet aivoitukset ovat miehen sydämessä*; mutta Herran neuvo on pysyväinen+.

Sananl. 20:24 Herralta tulevat miehen askeleet; mitäpä ymmärtäisi tiestänsä ihminen itse?

San l. 20:24. Jokaisen retket tulevat Herralta*: kuka ihminen taitaa ymmärtää tiensä?

10. Kuninkaan huulilla on jumalallinen ratkaisu; hänen suunsa ei petä tuomitessaan.

10. Ennustus on kuninkaan huulissa: ei hänen suunsa puhu tuomiossa väärin.

11. Puntari ja oikea vaaka ovat Herran, hänen tekoaan ovat kaikki painot kukkarossa.

11. Oikia puntari ja vaaka on Herralta*, ja kaikki painokivet kukkarossa ovat hänen tekonsa.

Sananl. 11:1 Väärä vaaka on Herralle kauhistus, mutta täysi paino on hänelle otollinen.

San l. 11:1. Väärä vaaka on Herralle kauhistus, mutta oikia puntari on hänelle otollinen.

Sananl. 20:10 Kahtalainen paino ja kahtalainen mitta - molemmat ovat Herralle kauhistus.

Sananl. 20:23 Kahtalainen paino on Herralle kauhistus, ja väärä vaaka ei ole hyvä.

12. Jumalattomuuden teko on kuninkaille kauhistus, sillä vanhurskaudesta valtaistuin vahvistuu.

12. Kuninkaan edessä on kauhistus väärin tehdä; sillä vanhurskaudella istuin vahvistetaan.

Sananl. 20:28 Laupeus ja uskollisuus on kuninkaan turva, ja laupeudella hän valtaistuimensa tukee.

San l. 25:5. Jos jumalatoin otetaan pois kuninkaan kasvoin edestä, niin hänen istuimensa vanhurskaudella vahvistetaan.

Sananl. 25:5 Kun jumalaton poistetaan kuninkaan luota, vahvistuu hänen valtaistuimensa vanhurskaudessa.

San l. 29:14. Kuningas, joka uskollisesti tuomitsee köyhiä, hänen istuimensa vahvistetaan ijankaikkisesti.

Sananl. 29:4 Oikeudella kuningas pitää maan pystyssä, mutta verojen kiskoja sen hävittää.

Viis 6:1. Vääryys kaikki maakunnat hävittää, ja paha elämä kukistaa voimallisten istuimet.

Sananl. 29:14 Kuninkaalla, joka tuomitsee vaivaisia oikein, on valtaistuin iäti vahva.

Viis 5:23 Voiman henki nousee heitä vastaan ja viskaa heidät pois niinkuin myrskytuuli. Niin saattaa vääryys koko maan autioksi, ja rikollisuus kukistaa hallitsijain valtaistuimet.

Viis 6:1 Kuulkaa siis, te kuninkaat, ja ymmärtäkää, oppikaa, te maan äärten tuomarit,

13. Vanhurskaat huulet ovat kuninkaille mieleen, ja oikein puhuvaa he rakastavat.

13. Oikia neuvo on kuninkaalle otollinen; ja joka oikein puhuu, häntä rakastetaan.

Sananl. 22:11 Joka sydämen puhtautta rakastaa, jolla on suloiset huulet, sen ystävä on kuningas.

14. Kuninkaan viha on kuoleman sanansaattaja, mutta sen lepyttää viisas mies.

14. Kuninkaan viha on kuoleman sanansaattaja*; ja viisas mies lepyttää hänen.

Sananl. 20:2 Kuninkaan peljättäväisyys on kuin nuoren leijonan kiljunta; joka hänet vihoittaa, se henkensä rikkoo.

San l. 20:2. Kuninkaan peljättämys on niin kuin nuoren jalopeuran kiljuminen: joka hänen vihoittaa, hän tekee omaa henkeänsä vastoin.

15. Kuninkaan kasvojen valo on elämäksi, ja hänen suosionsa on kuin keväinen sadepilvi.

15. Kuin kuninkaan kasvo on leppyinen, siinä on elämä, ja hänen armonsa on niin kuin hiljainen sade.

Sananl. 19:12 Kuninkaan viha on kuin nuoren leijonan kiljunta, mutta hänen suosionsa on kuin kaste ruoholle.

San l. 19:12. Kuninkaan viha on niin kuin nuoren jalopeuran kiljuminen; mutta hänen ystävyytensä on niin kuin kaste ruoholle.

16. Parempi kultaa on hankkia viisautta, kalliimpi hopeata hankkia ymmärrystä.

16. Ota viisautta tykös, sillä se on parempi kultaa: ja saada ymmärrystä on kalliimpi hopiaa.

Job 28:15 Sitä ei voida ostaa puhtaalla kullalla, eikä sen hintaa punnita hopeassa.

San l. 3:14. Sillä parempi on kaupita häntä kuin kaupita hopiaa, ja hänen hedelmänsä on parempi kuin kulta.

Sananl. 3:14 Sillä parempi on hankkia sitä kuin hopeata, ja siitä saatu voitto on kultaa jalompi.

San l. 3:15. Hän on kalliimpi kuin päärlyt*, eikä hänen vertaansa mitään toivottaa taideta.

Sananl. 8:10 Ottakaa minun kuritukseni, älkääkä hopeata, ja tieto ennen valituinta kultaa.

San l. 8:10. Ottakaat minun kuritukseni ennen kuin hopia, ja pitäkäät korkiampana minun oppini kuin kallein kulta.

Sananl. 8:19 Minun hedelmäni on parempi kuin kulta, kuin puhtain kulta, minun antamani voitto valituinta hopeata parempi.

17. Oikeamielisten tie välttää onnettomuuden; henkensä saa pitää, joka pitää vaelluksestansa vaarin.

17. Siviän tiet välttävät pahaa, ja joka sielunsa varjelee, se tiestänsä ottaa vaarin.

18. Kopeus käy kukistumisen edellä, ylpeys lankeemuksen edellä.

18. Joka alennetaan, se ensisti tulee ylpiäksi; ja ylpeys on aina lankeemuksen edellä.

Sananl. 11:2 Mihin ylpeys tulee, sinne tulee häpeäkin, mutta nöyräin tykönä on viisaus.

San l. 11:2. Kussa ylpeys on, siinä on myös ylönkatse*; mutta viisaus on nöyräin tykönä.

Sananl. 18:12 Kukistumisen edellä miehen sydän ylpistyy, mutta kunnian edellä käy nöyryys.

San l. 18:12. Kuin joku lankee, niin hänen sydämensä ensisti tulee ylpiäksi*, ja ennen kuin joku kunniaan tulee, pitää hänen nöyrän oleman+.

Siir 10:13 Sillä synti on ylpeyden alku, ja joka siitä kiinnipitää, siitä virtanaan vuotavat kauhistukset. Sentähden Herra antaa sellaisille tavattomia koetuksia ja viimein syöksee heidät turmioon.

Sir 10:16. Sen tähden on Herra antanut aina ylpeyden tulla häpiään ja on sen viimeiseltä kukistanut.

19. Parempi alavana nöyrien parissa kuin jakamassa saalista ylpeitten kanssa.

19. Parempi on nöyränä olla siveiden kanssa, kuin jakaa suurta saalista ylpeiden kanssa.

20. Joka painaa mieleensä sanan, se löytää onnen; ja autuas se, joka Herraan turvaa!.

20. Joka jonkun asian viisaasti alkaa, hän löytää onnen*; ja se on autuas, joka luottaa Herraan.

Sananl. 13:13 Joka sanaa halveksii, joutuu sanan pantiksi; mutta joka käskyä pelkää, saa palkan.

San l. 19:2. Joka ei toimella laita, ei hänelle hyvin käy*; ja joka on nopsa jaloista, se loukkaa itsensä.

21. Jolla on viisas sydän, sitä ymmärtäväiseksi sanotaan, ja huulten suloisuus antaa opetukselle tehoa.

21. Toimellinen mies ylistetään viisautensa tähden; ja suloinen puhe lisää oppia.

22. Ymmärrys on omistajalleen elämän lähde, mutta hulluus on hulluille kuritus.

22. Viisaus on elämän lähde* hänelle, joka sen saanut on, vaan tyhmäin oppi on hulluus.

Sananl. 13:14 Viisaan opetus on elämän lähde kuoleman paulain välttämiseksi.

San l. 18:4. Sanat ihmisen suussa ovat niin kuin syvät vedet, ja viisauden lähde on täynnä virtaa.

23. Viisaan sydän tekee taitavaksi hänen suunsa ja antaa tehoa hänen huultensa opetukselle.

23. Viisas sydän puhuu toimellisesti, ja hänen huulensa opettavat hyvin.

24. Lempeät sanat ovat mesileipää; ne ovat makeat sielulle ja lääkitys luille.

24. Suloiset sanat ovat mesileipä: ne lohduttavat sielua, ja virvoittavat luut.

25. Miehen mielestä on oikea monikin tie, joka lopulta on kuoleman tie.

25. Monella on tie mielestänsä oikia, vaan se johdattaa viimein kuolemaan.

Sananl. 14:12 Miehen mielestä on oikea monikin tie, joka lopulta on kuoleman tie.

San l. 11:12. Joka lähimmäistänsä häpäisee, se on hullu, mutta toimellinen mies on vaiti.

26. Työmiehen nälkä tekee työtä hänen hyväkseen, sillä oma suu panee hänelle pakon.

26. Moni tulee suureen vahinkoon oman suunsa kautta.

San l. 18:7. Tyhmän suu häpäisee itsensä, ja hänen huulensa ovat paula omalle sielullensa.

27. Kelvoton mies kaivaa toiselle onnettomuutta; hänen huulillaan on kuin polttava tuli.

27. Jumalatoin ihminen kaivaa onnettomuutta, ja hänen suussansa palaa niin kuin tuli.

Jaak. 3:6 Myös kieli on tuli, on vääryyden maailma; kieli on se meidän jäsenistämme, joka tahraa koko ruumiin, sytyttää tuleen elämän pyörän, itse syttyen helvetistä.

Jak 3:6. Ja kieli on myös tuli, maailma vääryyttä täynnänsä; niin on myös kieli meidän jäsentemme seassa, joka koko ruumiin saastuttaa, ja sytyttää* kaiken meidän menomme, koska se helvetistä syttyy.

28. Kavala mies rakentaa riitaa, ja panettelija erottaa ystävykset.

28. Väärä ihminen saattaa riidan*, ja panettelia tekee ruhtinaat eripuraisiksi.

Sananl. 18:6 Tyhmän huulet tuovat mukanaan riidan, ja hänen suunsa kutsuu lyöntejä.

San l. 18:6. Tyhmän huulet saattavat toran*, ja hänen suunsa noudattaa haavoja.

Sananl. 20:3 On kunniaksi miehelle riitaa karttaa, mutta kaikki hullut riitaa haastavat.

San l. 20:3. Miehen kunnia on olla ilman riitaa*; vaan jotka mielellänsä riitelevät, ovat kaikki tyhmät.

29. Väkivallan mies viekoittelee lähimmäisensä ja vie hänet tielle, joka ei ole hyvä.

29. Viekas ihminen houkuttelee lähimmäistänsä, ja johdattaa hänen pahalle tielle.

Sananl. 1:10 Poikani, jos synnintekijät sinua viekoittelevat, älä suostu.

San l. 1:10. Poikani! jos pahanjuoniset sinua houkuttelevat, niin älä heihin suostu.

Sananl. 1:16 Sillä heidän jalkansa juoksevat pahuuteen, kiiruhtavat vuodattamaan verta.

San l. 1:16. Sillä heidän jalkansa juoksevat pahuuteen, ja he kiiruhtavat verta vuodattamaan.

30. Joka silmiänsä luimistelee, sillä on kavaluus mielessä; joka huulensa yhteen puristaa, sillä on paha valmiina.

30. Joka silmää iskee, ei se hyvää ajattele*, ja joka huuliansa pureskelee, se pahaa matkaan saattaa.

Sananl. 6:13 silmää iskee, jaloillaan merkkiä antaa, sormillansa viittoo,

San l. 10:10. Joka silmää iskee*, hän vaivaa matkaan saattaa, ja jolla hullut huulet ovat, hän saa haavoja.

Sananl. 10:10 Joka silmää iskee, saa aikaan tuskaa, ja hulluhuulinen kukistuu.

31. Harmaat hapset ovat kunnian kruunu; se saadaan vanhurskauden tiellä.

31. Harmaat hiukset ovat kunnian kruunu*, joka löydetään vanhurskauden tiellä.

Sananl. 20:29 Voima on nuorukaisten kunnia, ja harmaat hapset ovat vanhusten kaunistus.

San l. 20:29. Nuorten miesten väkevyys on heidän kunniansa, ja harmaat karvat on vanhain kaunistus.

32. Pitkämielinen on parempi kuin sankari, ja mielensä hillitseväinen parempi kuin kaupungin valloittaja.

32. Kärsivällinen* on parempi kuin väkevä; ja joka hillitsee mielensä, on parempi kuin se, joka kaupungin voittaa.

Sananl. 14:17 Pikavihainen tekee hullun töitä, ja juonittelija joutuu vihatuksi.

San l. 14:17. Äkillinen ihminen tekee hullun töitä*, ja kavala ihminen tulee vihattavaksi+.

Sananl. 19:11 Ymmärrys tekee ihmisen pitkämieliseksi, ja hänen kunniansa on antaa rikos anteeksi.

San l. 19:11. Joka on kärsivällinen, se on toimellinen ihminen*; ja se on hänelle kunniaksi, että hän viat välttää.

33. Helmassa pudistellen arpa heitetään, mutta Herralta tulee aina sen ratkaisu.

33. Arpa heitetään syliin, vaan Herralta tulee kaikki sen meno.

San l. 18:18. Arpa asettaa riidan, ja eroittaa voimallisten vaiheella.