SANANLASKUT
33/38 RAAMATTU | 
			          1776 BIBLIA | 
	            
27 Luku  | 
		          27 Luku.  | 
	            
  | 
		          
  | 
	            
Hiskian miesten kokoamat Salomon sananlaskut; jatkoa: Lauselmia elämän eri aloilta.  | 
		          Monikahdat opettavaiset sananlaskut yhdessä ja toisessa tilassa.  | 
	            
  | 
		          
  | 
	            
1. Älä huomispäivästä kersku, sillä et tiedä, mitä mikin päivä synnyttää.  | 
		          1. Älä kehu* huomisesta päivästä; sillä et sinä tiedä, mitä tänäpänä tapahtuu+.  | 
	            
  | 
		          
  | 
	            
Siir 18:25 Muista nälän aikaa yltäkylläisyyden aikana, köyhyyttä ja puutetta rikkauden päivinä.  | 
		          Ps 75:5. Minä sanoin öykkäreille: älkäät niin kerskatko*, ja jumalattomille: älkäät vallan päälle haastako.  | 
	            
Jaak. 4:13 Kuulkaa nyt, te, jotka sanotte: Tänään tai huomenna lähdemme siihen ja siihen kaupunkiin ja viivymme siellä vuoden ja teemme kauppaa ja saamme voittoa -  | 
		          Ps 75:6. Älkäät niin pahoin haastako teidän valtanne päälle: älkäät puhuko niin niskuristi,   | 
	            
  | 
		          Ps 75:7. Niin kuin ei mitään hätää olisi, eikä idästä eikä lännestä, taikka vuorilta korvessa.  | 
	            
  | 
		          Sir 18:25. Muista sitä vihaa, joka lopulla on tuleva.  | 
	            
  | 
		          Sir 18:26. Sillä kuin ihminen ravittu on, niin muistakaan, että hän jälleen isoaa; ja kuin ihminen rikas on, niin ajatelkaan, että hän jälleen köyhäksi tulla taitaa.  | 
	            
  | 
		          Jak 4:13. Nyt hyvin, te jotka sanotte: menkäämme tänäpänä taikka huomenna* siihen eli siihen kaupunkiin, ja viettäkäämme siinä yksi vuosi, ja tehkäämme kauppaa ja voittakaamme,  | 
	            
  | 
		          Jak 4:14. Jotka ette tiedä, mitä huomenna tapahtuu. Sillä mikä on teidän elämänne? Se on löyhkä*, joka vähäksi (hetkeksi) näkyy, mutta sitte katoo.  | 
	            
  | 
		          
  | 
	            
2. Kehukoon sinua toinen, ei oma suusi; vieras, eikä omat huulesi.  | 
		          2. Anna toisen sinuas kiittää, ja ei sinun oman suus, muukalaisen, ja ei omain huultes.  | 
	            
  | 
		          
  | 
	            
Jer. 9:23 Näin sanoo Herra: Älköön viisas kerskatko viisaudestansa, älköön väkevä kerskatko väkevyydestänsä, älköön rikas kerskatko rikkaudestansa;  | 
		          Jer 9:23. Näin sanoo Herra: älkään viisas kerskatko viisaudestansa, älkään väkevä kerskatko väkevyydestänsä, älkään myös rikas kerskatko rikkaudestansa;  | 
	            
  | 
		          
  | 
	            
3. Raskas on kivi ja painava hiekka, mutta molempia raskaampi hullun suuttumus.  | 
		          3. Kivi on raskas ja santa painaa; vaan tyhmän viha on raskaampi kuin ne molemmat.  | 
	            
  | 
		          
  | 
	            
Job 5:2 Mielettömän tappaa suuttumus, tyhmän surmaa kiivaus.  | 
		          Sir 22:19. Niin kuin huone, joka toisen huoneen kanssa on vahvasti sidottu yhteen, ei tuulispäätä kukisteta:  | 
	            
Job 6:3 Sillä se on nyt raskaampi kuin meren hiekka; sentähden menevät sanani harhaan.  | 
		          
  | 
	            
Saarn. 7:10 Älä sano: Mikä siinä on, että entiset ajat olivat paremmat kuin nykyiset? Sillä sitä et viisaudesta kysy.  | 
		          
  | 
	            
  | 
		          
  | 
	            
4. Kiukku on julma, viha on niinkuin tulva; mutta kuka voi kestää luulevaisuutta?.  | 
		          4. Viha on julma kappale* ja karvas mieli on myrsky; ja kuka taitaa olla kateutta vastaan?  | 
	            
  | 
		          
  | 
	            
Sananl. 6:34 Sillä luulevaisuus nostaa miehen vihan, ja säälimätön on hän koston päivänä.  | 
		          Job 5:2. Mutta tyhmän tappaa viha, ja taitamattoman kuolettaa kiivaus.  | 
	            
Jaak. 1:20 sillä miehen viha ei tee sitä, mikä on oikein Jumalan edessä.  | 
		          Jak 1:20. Sillä miehen viha ei tee Jumalan edessä sitä, mikä oikein on.  | 
	            
  | 
		          
  | 
	            
5. Parempi julkinen nuhde kuin salattu rakkaus.  | 
		          5. Julkinen kuritus on parempi kuin salainen rakkaus.  | 
	            
6. Ystävän lyönnit ovat luotettavat, mutta vihamiehen suutelot ylenpalttiset.  | 
		          6. Hyvänsuovan haavat ovat paremmat* kuin petolliset vainoojain suunantamiset.  | 
	            
  | 
		          
  | 
	            
  | 
		          Ps 141:5. Vanhurskas lyökään minua ystävällisesti*, ja nuhdelkaan minua, se olkoon niin kuin öljy minun pääni päällä; sillä minä vielä rukoilen heidän pahuuttansa vastaan.  | 
	            
  | 
		          
  | 
	            
7. Kylläinen polkee hunajaakin, nälkäiselle on kaikki karvaskin makeata.  | 
		          7. Ravittu sielu polkee hunajaa; vaan isoovaiselle sielulle ovat kaikki karvaatkin makiat.  | 
	            
  | 
		          
  | 
	            
  | 
		          Job 6:5. Huutaako metsä-aasi, kuin hänellä ruohoja on? ammuuko härkä, kuin hänellä on ruokaa?  | 
	            
  | 
		          Job 6:6. Syödäänkö mautointa ilman suolaa? eli maistaako valkuainen munan ruskuaisen ympäriltä?  | 
	            
  | 
		          
  | 
	            
8. Kuin pesästään paennut lintu, on mies paossa kotipaikoiltaan.  | 
		          8. Niin kuin lintu, joka pesästänsä kulkee, niin on se mies, joka siastansa siirtää.  | 
	            
9. Öljy ja suitsuke ilahuttavat sydämen; samoin ystävän hellyys, alttiisti neuvoja antavainen.  | 
		          9. Voiteesta ja suitsutuksesta sydän iloitsee, ja ystävän hyvä neuvo on sielulle otollinen.  | 
	            
10. Ystävääsi ja isäsi ystävää älä hylkää, äläkä hätäpäivänäsi mene veljesi taloon: parempi läheinen naapuri kuin kaukainen veli.  | 
		          10. Älä hylkää ystävääs, ja isäs ystäviä, ja älä mene veljes huoneesen, kuin sinun väärin käy; sillä parempi on kylänmies, joka läsnä on, kuin veli, joka taampana on.  | 
	            
  | 
		          
  | 
	            
Sananl. 18:24 Häviökseen mies on monien ystävä, mutta on myös ystäviä, veljiäkin uskollisempia.  | 
		          
  | 
	            
  | 
		          
  | 
	            
11. Viisastu, poikani, ja ilahuta minun sydämeni, niin minä voin antaa herjaajalleni vastauksen.  | 
		          11. Ole viisas, poikani, ja iloita* sydämeni, että minä taitaisin vastata sitä, joka minua pilkkaa.  | 
	            
  | 
		          
  | 
	            
Sananl. 10:1 Salomon sananlaskut. Viisas poika on isällensä iloksi, mutta tyhmä poika on äidillensä murheeksi.  | 
		          San l. 10:1. Salomon Sananlaskut. Viisas poika on isänsä ilo, mutta hullu poika on äidillensä murheeksi.  | 
	            
Sananl. 23:15 Poikani, jos sinun sydämesi viisastuu, niin minunkin sydämeni iloitsee;  | 
		          San l. 23:15. Poikani, jos sinä viisas olet, niin myös sydämeni iloitsee.  | 
	            
Sananl. 29:3 Viisautta rakastavainen on isällensä iloksi, mutta porttojen seuratoveri hävittää varansa.  | 
		          San l. 29:3. Joka viisautta rakastaa, hän iloittaa isänsä*; mutta joka huoria elättää, hän tuhlaa tavaransa+.  | 
	            
  | 
		          
  | 
	            
12. Mielevä näkee vaaran ja kätkeytyy, mutta yksinkertaiset käyvät kohti ja saavat vahingon.  | 
		          12. Viisas näkee vaaran, ja lymyttää itsensä; vaan tyhmät menevät siihen, ja saavat vahingon.  | 
	            
  | 
		          
  | 
	            
Sananl. 22:3 Mielevä näkee vaaran ja kätkeytyy, mutta yksinkertaiset käyvät kohti ja saavat vahingon.  | 
		          San l. 22:3. Viisas näkee pahan, ja karttaa; taitamattomat juoksevat lävitse, ja saavat vahingon.  | 
	            
  | 
		          
  | 
	            
13. Ota siltä vaatteet, joka toista takasi, ja ota häneltä pantti vieraan naisen tähden.  | 
		          13. Ota hänen vaatteensa, joka toisen takaa, ja ota häneltä pantti muukalaisen edestä.  | 
	            
  | 
		          
  | 
	            
Sananl. 20:16 Ota siltä vaatteet, joka toista takasi, ja ota häneltä pantti vieraitten puolesta.  | 
		          San l. 20:16. Ota hänen vaatteensa, joka muukalaisen takaa: ja ota häneltä pantti tuntemattoman edestä.  | 
	            
Sananl. 22:26 Älä ole niitä, jotka kättä lyövät, jotka menevät takuuseen veloista.  | 
		          San l. 22:26. Älä ole niiden tykönä, jotka kättä lyövät ja velkaa takaavat;  | 
	            
  | 
		          
  | 
	            
14. Joka siunaa ystäväänsä isoäänisesti aamulla varhain, sille se luetaan kiroukseksi.  | 
		          14. Joka lähimmäistänsä siunaa korkialla äänellä, ja nousee varhain, se luetaan hänelle kiroukseksi.  | 
	            
15. Räystäästä tippuva vesi sadepäivänä ja toraisa vaimo ovat yhdenveroiset.  | 
		          15. Riitainen vaimo, ja alinomainen tiukkuminen* suuresta sateesta, nämät oikein yhteen verrataan.  | 
	            
  | 
		          
  | 
	            
Sananl. 19:13 Tyhmä poika on isänsä turmio, ja vaimon tora on kuin räystäästä tippuva vesi.  | 
		          San l. 19:13. Hullu poika on isänsä murhe*, ja riitainen vaimo on niin kuin alinomainen pisaroitseminen+.  | 
	            
  | 
		          
  | 
	            
16. Joka tahtoo hänet salassa pitää, se tuulta salassa pitää, se tavoittaa öljyä oikeaan käteensä.  | 
		          16. Joka häntä tahtoo kätkeä, hän käsittelee tuulta, ja pivo öljyä kädessänsä.  | 
	            
17. Rauta rautaa hioo, ja ihminen toistansa hioo.  | 
		          17. Veitsi hioo veitsen, ja mies teroittaa ystävänsä.  | 
	            
18. Joka viikunapuuta hoitaa, saa syödä sen hedelmää; ja joka isännästänsä vaarin pitää, se tulee kunniaan.  | 
		          18. Joka fikunapuunsa varjelee, se syö siitä hedelmän, ja joka herraansa vartioitsee, se kunnioitetaan.  | 
	            
19. Niinkuin kasvot kuvastuvat vedessä, niin ihmisen sydän toisessa ihmisessä.  | 
		          19. Niin kuin varjo on vedessä ihmisen kasvon suhteen, niin on ihmisen sydän toisia vastaan.  | 
	            
20. Tuonela ja horna eivät kylläänsä saa; eivät myös saa kylläänsä ihmisen silmät.  | 
		          20. Helvetti ja kadotus ei tule ikänä täyteen*, ja ihmisen silmät ovat tyytymättömät+.  | 
	            
  | 
		          
  | 
	            
Sananl. 30:16 tuonela, hedelmätön kohtu, maa, joka ei saa kylläänsä vedestä, ja tuli, joka ei sano: Jo riittää.  | 
		          San l. 30:16. Helvetti*, vaimon suljettu kohtu, maa, joka ei vedellä täytetä: ja tuli ei sano: jo kyllä on.  | 
	            
Saarn. 1:8 Kaikki tyynni itseänsä väsyttää, niin ettei kukaan sitä sanoa saata. Ei saa silmä kylläänsä näkemisestä eikä korva täyttänsä kuulemisesta.  | 
		          Hab 2:5. Mutta viina tekee ylpiän miehen petolliseksi*, ettei hän taida pysyä siassansa; joka sielunsa levittää niin kuin helvetti, ja on niin kuin kuolema, joka tyytymätöin on; hän tempaa puoleensa kaikki pakanat, ja kokoo tykönsä kaikki kansat.  | 
	            
Hab. 2:5 Ja vielä: viini on petollista, urho on röyhkeä; mutta hän ei ole pysyväinen, hän, joka levittää kitansa kuin tuonela ja on täyttymätön kuin kuolema, kokoaa itselleen kaikki kansakunnat ja kerää itselleen kaikki kansat.  | 
		          Sir 14:9. Ei ahne ihminen ikänä tyydy osaansa, eikä taida ahneuden tähden menestyä.  | 
	            
Siir 14:9 Ahneen silmä ei tyydy osaansa, ja häijy vääryys kuivuutta sielun.  | 
		          
  | 
	            
  | 
		          
  | 
	            
21. Hopealle sulatin, kullalle uuni; mies maineensa mukainen.  | 
		          21. Mies tulee kiusatuksi kiittäjän suun kautta, niin kuin hopia ahjossa ja kulta pätsissä.  | 
	            
  | 
		          
  | 
	            
Sananl. 17:3 Hopealle sulatin, kullalle uuni, mutta sydämet koettelee Herra.  | 
		          
  | 
	            
  | 
		          
  | 
	            
22. Survo hullua huhmaressa, petkelellä surveitten seassa: ei erkane hänestä hänen hulluutensa.  | 
		          22. Jos sinä huhmaressa survoisit tyhmän niin kuin ryynit, niin ei kuitenkaan hänen hulluutensa hänestä erkane.  | 
	            
23. Tiedä tarkoin, miltä pikkukarjasi näyttää; pidä huoli laumoista.  | 
		          23. Ota ahkera vaari lampaistas, ja pidä murhe laumastas;  | 
	            
  | 
		          
  | 
	            
Siir 7:22 Jos sinulla on karjaa, hoida sitä; ja jos sinulla on siitä hyötyä, pidä sitä edelleen.  | 
		          
  | 
	            
  | 
		          
  | 
	            
24. Sillä eivät aarteet säily iäti; ja pysyykö kruunukaan polvesta polveen?.  | 
		          24. Sillä ei tavara ole ijankaikkisesti, eikä kruunu suvusta sukuun.  | 
	            
25. Kun heinä on mennyt ja tuore äpäre tulee näkyviin ja ruoho on koottu vuorilta,.  | 
		          25. Ruoho käy ylös, kukkaset puhkeevat, ja heinät vuorilla kootaan.  | 
	            
26. on sinulla karitsoita puvuksesi ja vuohipukkeja pellon ostohinnaksi.  | 
		          26. Lampaat vaatettavat* sinua, ja kauriit antavat pellon vuoron.  | 
	            
  | 
		          
  | 
	            
  | 
		          1 Tim 6:8. Mutta koska meillä on elatus ja vaatteet, niin tyytykäämme niihin.  | 
	            
  | 
		          
  | 
	            
27. ja vuohenmaitoa kyllin ravinnoksesi, perheesi ravinnoksi ja palvelijatartesi elatukseksi.  | 
		          27. Sinulla on vuohten rieskaa kyllä sekä omaksi että huonees ravinnoksi, ja piikais elatukseksi.  | 
	            
  | 
		          
  |