33/38 RAAMATTU

1776 BIBLIA

27 Luku

27 Luku.

Hiskian miesten kokoamat Salomon sananlaskut; jatkoa: Lauselmia elämän eri aloilta.

Monikahdat opettavaiset sananlaskut yhdessä ja toisessa tilassa.

1. Älä huomispäivästä kersku, sillä et tiedä, mitä mikin päivä synnyttää.

1. Älä kehu* huomisesta päivästä; sillä et sinä tiedä, mitä tänäpänä tapahtuu+.

Siir 18:25 Muista nälän aikaa yltäkylläisyyden aikana, köyhyyttä ja puutetta rikkauden päivinä.

Ps 75:5. Minä sanoin öykkäreille: älkäät niin kerskatko*, ja jumalattomille: älkäät vallan päälle haastako.

Jaak. 4:13 Kuulkaa nyt, te, jotka sanotte: Tänään tai huomenna lähdemme siihen ja siihen kaupunkiin ja viivymme siellä vuoden ja teemme kauppaa ja saamme voittoa -

Ps 75:6. Älkäät niin pahoin haastako teidän valtanne päälle: älkäät puhuko niin niskuristi,

Ps 75:7. Niin kuin ei mitään hätää olisi, eikä idästä eikä lännestä, taikka vuorilta korvessa.

Sir 18:25. Muista sitä vihaa, joka lopulla on tuleva.

Sir 18:26. Sillä kuin ihminen ravittu on, niin muistakaan, että hän jälleen isoaa; ja kuin ihminen rikas on, niin ajatelkaan, että hän jälleen köyhäksi tulla taitaa.

Jak 4:13. Nyt hyvin, te jotka sanotte: menkäämme tänäpänä taikka huomenna* siihen eli siihen kaupunkiin, ja viettäkäämme siinä yksi vuosi, ja tehkäämme kauppaa ja voittakaamme,

Jak 4:14. Jotka ette tiedä, mitä huomenna tapahtuu. Sillä mikä on teidän elämänne? Se on löyhkä*, joka vähäksi (hetkeksi) näkyy, mutta sitte katoo.

2. Kehukoon sinua toinen, ei oma suusi; vieras, eikä omat huulesi.

2. Anna toisen sinuas kiittää, ja ei sinun oman suus, muukalaisen, ja ei omain huultes.

Jer. 9:23 Näin sanoo Herra: Älköön viisas kerskatko viisaudestansa, älköön väkevä kerskatko väkevyydestänsä, älköön rikas kerskatko rikkaudestansa;

Jer 9:23. Näin sanoo Herra: älkään viisas kerskatko viisaudestansa, älkään väkevä kerskatko väkevyydestänsä, älkään myös rikas kerskatko rikkaudestansa;

3. Raskas on kivi ja painava hiekka, mutta molempia raskaampi hullun suuttumus.

3. Kivi on raskas ja santa painaa; vaan tyhmän viha on raskaampi kuin ne molemmat.

Job 5:2 Mielettömän tappaa suuttumus, tyhmän surmaa kiivaus.

Sir 22:19. Niin kuin huone, joka toisen huoneen kanssa on vahvasti sidottu yhteen, ei tuulispäätä kukisteta:

Job 6:3 Sillä se on nyt raskaampi kuin meren hiekka; sentähden menevät sanani harhaan.

Saarn. 7:10 Älä sano: Mikä siinä on, että entiset ajat olivat paremmat kuin nykyiset? Sillä sitä et viisaudesta kysy.

4. Kiukku on julma, viha on niinkuin tulva; mutta kuka voi kestää luulevaisuutta?.

4. Viha on julma kappale* ja karvas mieli on myrsky; ja kuka taitaa olla kateutta vastaan?

Sananl. 6:34 Sillä luulevaisuus nostaa miehen vihan, ja säälimätön on hän koston päivänä.

Job 5:2. Mutta tyhmän tappaa viha, ja taitamattoman kuolettaa kiivaus.

Jaak. 1:20 sillä miehen viha ei tee sitä, mikä on oikein Jumalan edessä.

Jak 1:20. Sillä miehen viha ei tee Jumalan edessä sitä, mikä oikein on.

5. Parempi julkinen nuhde kuin salattu rakkaus.

5. Julkinen kuritus on parempi kuin salainen rakkaus.

6. Ystävän lyönnit ovat luotettavat, mutta vihamiehen suutelot ylenpalttiset.

6. Hyvänsuovan haavat ovat paremmat* kuin petolliset vainoojain suunantamiset.

Ps 141:5. Vanhurskas lyökään minua ystävällisesti*, ja nuhdelkaan minua, se olkoon niin kuin öljy minun pääni päällä; sillä minä vielä rukoilen heidän pahuuttansa vastaan.

7. Kylläinen polkee hunajaakin, nälkäiselle on kaikki karvaskin makeata.

7. Ravittu sielu polkee hunajaa; vaan isoovaiselle sielulle ovat kaikki karvaatkin makiat.

Job 6:5. Huutaako metsä-aasi, kuin hänellä ruohoja on? ammuuko härkä, kuin hänellä on ruokaa?

Job 6:6. Syödäänkö mautointa ilman suolaa? eli maistaako valkuainen munan ruskuaisen ympäriltä?

8. Kuin pesästään paennut lintu, on mies paossa kotipaikoiltaan.

8. Niin kuin lintu, joka pesästänsä kulkee, niin on se mies, joka siastansa siirtää.

9. Öljy ja suitsuke ilahuttavat sydämen; samoin ystävän hellyys, alttiisti neuvoja antavainen.

9. Voiteesta ja suitsutuksesta sydän iloitsee, ja ystävän hyvä neuvo on sielulle otollinen.

10. Ystävääsi ja isäsi ystävää älä hylkää, äläkä hätäpäivänäsi mene veljesi taloon: parempi läheinen naapuri kuin kaukainen veli.

10. Älä hylkää ystävääs, ja isäs ystäviä, ja älä mene veljes huoneesen, kuin sinun väärin käy; sillä parempi on kylänmies, joka läsnä on, kuin veli, joka taampana on.

Sananl. 18:24 Häviökseen mies on monien ystävä, mutta on myös ystäviä, veljiäkin uskollisempia.

11. Viisastu, poikani, ja ilahuta minun sydämeni, niin minä voin antaa herjaajalleni vastauksen.

11. Ole viisas, poikani, ja iloita* sydämeni, että minä taitaisin vastata sitä, joka minua pilkkaa.

Sananl. 10:1 Salomon sananlaskut. Viisas poika on isällensä iloksi, mutta tyhmä poika on äidillensä murheeksi.

San l. 10:1. Salomon Sananlaskut. Viisas poika on isänsä ilo, mutta hullu poika on äidillensä murheeksi.

Sananl. 23:15 Poikani, jos sinun sydämesi viisastuu, niin minunkin sydämeni iloitsee;

San l. 23:15. Poikani, jos sinä viisas olet, niin myös sydämeni iloitsee.

Sananl. 29:3 Viisautta rakastavainen on isällensä iloksi, mutta porttojen seuratoveri hävittää varansa.

San l. 29:3. Joka viisautta rakastaa, hän iloittaa isänsä*; mutta joka huoria elättää, hän tuhlaa tavaransa+.

12. Mielevä näkee vaaran ja kätkeytyy, mutta yksinkertaiset käyvät kohti ja saavat vahingon.

12. Viisas näkee vaaran, ja lymyttää itsensä; vaan tyhmät menevät siihen, ja saavat vahingon.

Sananl. 22:3 Mielevä näkee vaaran ja kätkeytyy, mutta yksinkertaiset käyvät kohti ja saavat vahingon.

San l. 22:3. Viisas näkee pahan, ja karttaa; taitamattomat juoksevat lävitse, ja saavat vahingon.

13. Ota siltä vaatteet, joka toista takasi, ja ota häneltä pantti vieraan naisen tähden.

13. Ota hänen vaatteensa, joka toisen takaa, ja ota häneltä pantti muukalaisen edestä.

Sananl. 20:16 Ota siltä vaatteet, joka toista takasi, ja ota häneltä pantti vieraitten puolesta.

San l. 20:16. Ota hänen vaatteensa, joka muukalaisen takaa: ja ota häneltä pantti tuntemattoman edestä.

Sananl. 22:26 Älä ole niitä, jotka kättä lyövät, jotka menevät takuuseen veloista.

San l. 22:26. Älä ole niiden tykönä, jotka kättä lyövät ja velkaa takaavat;

14. Joka siunaa ystäväänsä isoäänisesti aamulla varhain, sille se luetaan kiroukseksi.

14. Joka lähimmäistänsä siunaa korkialla äänellä, ja nousee varhain, se luetaan hänelle kiroukseksi.

15. Räystäästä tippuva vesi sadepäivänä ja toraisa vaimo ovat yhdenveroiset.

15. Riitainen vaimo, ja alinomainen tiukkuminen* suuresta sateesta, nämät oikein yhteen verrataan.

Sananl. 19:13 Tyhmä poika on isänsä turmio, ja vaimon tora on kuin räystäästä tippuva vesi.

San l. 19:13. Hullu poika on isänsä murhe*, ja riitainen vaimo on niin kuin alinomainen pisaroitseminen+.

16. Joka tahtoo hänet salassa pitää, se tuulta salassa pitää, se tavoittaa öljyä oikeaan käteensä.

16. Joka häntä tahtoo kätkeä, hän käsittelee tuulta, ja pivo öljyä kädessänsä.

17. Rauta rautaa hioo, ja ihminen toistansa hioo.

17. Veitsi hioo veitsen, ja mies teroittaa ystävänsä.

18. Joka viikunapuuta hoitaa, saa syödä sen hedelmää; ja joka isännästänsä vaarin pitää, se tulee kunniaan.

18. Joka fikunapuunsa varjelee, se syö siitä hedelmän, ja joka herraansa vartioitsee, se kunnioitetaan.

19. Niinkuin kasvot kuvastuvat vedessä, niin ihmisen sydän toisessa ihmisessä.

19. Niin kuin varjo on vedessä ihmisen kasvon suhteen, niin on ihmisen sydän toisia vastaan.

20. Tuonela ja horna eivät kylläänsä saa; eivät myös saa kylläänsä ihmisen silmät.

20. Helvetti ja kadotus ei tule ikänä täyteen*, ja ihmisen silmät ovat tyytymättömät+.

Sananl. 30:16 tuonela, hedelmätön kohtu, maa, joka ei saa kylläänsä vedestä, ja tuli, joka ei sano: Jo riittää.

San l. 30:16. Helvetti*, vaimon suljettu kohtu, maa, joka ei vedellä täytetä: ja tuli ei sano: jo kyllä on.

Saarn. 1:8 Kaikki tyynni itseänsä väsyttää, niin ettei kukaan sitä sanoa saata. Ei saa silmä kylläänsä näkemisestä eikä korva täyttänsä kuulemisesta.

Hab 2:5. Mutta viina tekee ylpiän miehen petolliseksi*, ettei hän taida pysyä siassansa; joka sielunsa levittää niin kuin helvetti, ja on niin kuin kuolema, joka tyytymätöin on; hän tempaa puoleensa kaikki pakanat, ja kokoo tykönsä kaikki kansat.

Hab. 2:5 Ja vielä: viini on petollista, urho on röyhkeä; mutta hän ei ole pysyväinen, hän, joka levittää kitansa kuin tuonela ja on täyttymätön kuin kuolema, kokoaa itselleen kaikki kansakunnat ja kerää itselleen kaikki kansat.

Sir 14:9. Ei ahne ihminen ikänä tyydy osaansa, eikä taida ahneuden tähden menestyä.

Siir 14:9 Ahneen silmä ei tyydy osaansa, ja häijy vääryys kuivuutta sielun.

21. Hopealle sulatin, kullalle uuni; mies maineensa mukainen.

21. Mies tulee kiusatuksi kiittäjän suun kautta, niin kuin hopia ahjossa ja kulta pätsissä.

Sananl. 17:3 Hopealle sulatin, kullalle uuni, mutta sydämet koettelee Herra.

22. Survo hullua huhmaressa, petkelellä surveitten seassa: ei erkane hänestä hänen hulluutensa.

22. Jos sinä huhmaressa survoisit tyhmän niin kuin ryynit, niin ei kuitenkaan hänen hulluutensa hänestä erkane.

23. Tiedä tarkoin, miltä pikkukarjasi näyttää; pidä huoli laumoista.

23. Ota ahkera vaari lampaistas, ja pidä murhe laumastas;

Siir 7:22 Jos sinulla on karjaa, hoida sitä; ja jos sinulla on siitä hyötyä, pidä sitä edelleen.

24. Sillä eivät aarteet säily iäti; ja pysyykö kruunukaan polvesta polveen?.

24. Sillä ei tavara ole ijankaikkisesti, eikä kruunu suvusta sukuun.

25. Kun heinä on mennyt ja tuore äpäre tulee näkyviin ja ruoho on koottu vuorilta,.

25. Ruoho käy ylös, kukkaset puhkeevat, ja heinät vuorilla kootaan.

26. on sinulla karitsoita puvuksesi ja vuohipukkeja pellon ostohinnaksi.

26. Lampaat vaatettavat* sinua, ja kauriit antavat pellon vuoron.

1 Tim 6:8. Mutta koska meillä on elatus ja vaatteet, niin tyytykäämme niihin.

27. ja vuohenmaitoa kyllin ravinnoksesi, perheesi ravinnoksi ja palvelijatartesi elatukseksi.

27. Sinulla on vuohten rieskaa kyllä sekä omaksi että huonees ravinnoksi, ja piikais elatukseksi.