33/38 RAAMATTU

1776 BIBLIA

31 Luku

31 Luku.

Kuningas Lemuelia neuvoo hänen äitinsä. Kelpo vaimon ylistys.

Salomo juttelee, kuinka hänen äitinsä I. Varoittaa häntä huoruutta ja juopumusta karttamaan, ja laupiuden töitä harjoittamaan. II. Osoittaa toimellisen vaimon ominaisuudet ja ylistyksen.

1. Lemuelin, Massan kuninkaan, sanat, joilla hänen äitinsä kasvatti häntä.

1. Kuningas Lemuelin sanat: oppi, jonka hänen äitinsä hänelle opetti:

San l. 4:3. Ja sitä, joka ei vielä ollut, enempi kuin heitä molempia, ettei hän ole koetellut pahaa, mikä auringon alla tapahtuu.

San l. 4:4. Ja minä katsoin kaikkea työn vaivaa, ja kaikkea työn toimellisuutta, että ihminen kadehtii lähimmäistänsä. Ja sekin on turhuus ja hengen vaiva.

2. Mitä, poikani; mitä, kohtuni poika; mitä, lupausteni poika?

2. Ah minun poikani, ah minun kohtuni poika, ah minun toivottu poikani!

3. Älä anna voimaasi naisille, vaellustasi kuningasten turmelijatarten valtaan.

3. Älä anna vaimon saada tavaraas*, ja älä käy niillä retkillä, joissa kuninkaat turmeltuvat.

5. Moos. 17:17 Älköönkä hän ottako itsellensä monta vaimoa, ettei hänen sydämensä luopuisi pois; älköönkä hän kootko itsellensä ylen paljon hopeata ja kultaa.

5 Mos 17:17. Ei hänen myös pidä ottaman itsellensä monta emäntää, ettei hänen sydämensä kääntyisi pois, ja ei hänen pidä myös itsellensä aivan paljo hopiaa ja kultaa kokooman.

4. Ei sovi kuningasten, Lemuel, ei sovi kuningasten viiniä juoda eikä ruhtinasten kysellä: Missä väkijuomaa?

4. Ei kuningasten, o Lemuel, ei sovi kuningasten viinaa juoda, eli ruhtinasten väkeviä juotavia,

Saarn. 10:16 Voi sinua, maa, jolla on kuninkaana poikanen ja jonka ruhtinaat jo aamulla aterioita pitävät!

Saarn 10:16. Voi sinuas, maakunta, jonka kuningas lapsi on*, ja jonka ruhtinaat varhain syövät+.

Saarn 10:17. Hyvä on sinulle, maakunta, jonka kuningas ruhtinasten poika on, ja jonka ruhtinaat oikialla ajalla syövät, vahvistukseksi ja ei hekumaksi.

5. Muutoin hän juodessaan unhottaa, mitä säädetty on, ja vääntelee kaikkien kurjuuden lasten oikeuden.

5. Ettei he joisi*, ja oikeutta unohtaisi, ja vääntelisi köyhäin asiaa.

Jes. 5:22 Voi niitä, jotka ovat urhoja viinin juonnissa ja aimomiehiä väkijuoman sekoittamisessa,

Jes 5:22. Voi niitä, jotka jalot ovat viinaa juomaan, ja juomassa kilvoittelevat!

Jes. 28:7 Ja nämäkin horjuvat viinistä ja hoipertelevat väkijuomasta. Väkijuomasta horjuu pappi ja profeetta; he ovat sekaisin viinistä, hoipertelevat väkijuomasta. He horjuvat näyissä, huojuvat tuomioissa.

Jes 5:23. Jotka jumalattoman lahjain tähden vanhurskauttavat, ja kääntävät vanhurskasten oikeuden pois heiltä:

Jes 28:7. Siihen myös ovat nämät hulluksi tulleet viinasta, ja hoipertelevat väkevistä juomista; sillä papit ja prophetat ovat hullut väkevästä juomasta, he ovat uponneet viinaan, ja hoipertelevat väkevästä juomasta, he ovat erhettyneet ennustuksessa, ja ei osanneet oikeutta tuomiossa.

6. Antakaa väkevää juomaa menehtyvälle ja viiniä murhemielisille.

6. Antakaat väkeviä juotavia niille, jotka hukkumallansa ovat, ja viinaa* murheellisille sieluille,

Siir 31:27 Viini on ihmiselle kuin elämä, jos juot sitä kohtuudella. Mitä on elämä sille, jolta viini puuttuu? Sehän on luotu ihmiselle iloksi.

Neh 8:10. Ja hän sanoi heille: menkäät ja syökäät lihavaa, ja juokaat makiaa, ja lähettäkäät niille myös osa, joilla ei mitään ole valmistettu; tämä päivä on pyhä meidän Herrallemme, sen tähden älkäät murehtiko; sillä Herran ilo on teidän väkevyytenne.

Sir 31:32.etc. Viina pidentää ihmisen elämän, jos sitä kohtuullisesti juodaan.

7. Sellainen juokoon ja unhottakoon köyhyytensä älköönkä enää vaivaansa muistelko.

7. Että he joisivat, ja unohtaisivat ahdistuksensa, ja ei enää johdattaisi mieleensä viheliäisyyttänsä.

8. Avaa suusi mykän hyväksi, oikeuden hankkimiseksi kaikille sortuville.

8. Avaa suus mykän edessä, ja auta hyljättyin asiaa.

Job 29:12 minä näet pelastin kurjan, joka apua huusi, ja orvon, jolla ei auttajaa ollut.

San l. 24:11. Auta niitä, joita tappaa tahdotaan, ja älä vedä sinuas pois niiden tyköä, jotka kuoletetaan.

Sananl. 24:11 Pelasta ne, joita kuolemaan viedään, pysäytä ne, jotka surmapaikalle hoippuvat.

Job 29:12. Sillä minä autin köyhää, joka huusi, ja orpoa, jolla ei auttajaa ollut.

Job 29:13. Niiden siunaus, jotka katoomallansa olivat, tuli minun päälleni; ja minä ilahutin leskein sydämen.

9. Avaa suusi, tuomitse oikein, hanki kurjalle ja köyhälle oikeus.

9. Avaa suus, ja tuomitse oikein, ja pelasta vaivainen ja köyhä.

Ps. 82:3 "Auttakaa oikeuteensa vaivainen ja orpo, antakaa kurjalle ja puutteenalaiselle oikeus.

Ps 82:4. Pelastakaat ylönkatsottua ja köyhää, ja päästäkäät häntä jumalattoman kädestä.

Jes. 1:17 Oppikaa tekemään hyvää; harrastakaa oikeutta, ojentakaa väkivaltaista, hankkikaa orvolle oikeus, ajakaa lesken asiaa.

Jes 1:17. Oppikaat tekemään hyvää, ja etsikäät oikeutta*, auttakaat alaspainettua, saattakaat orvoille oikeus, ja auttakaat lesken asiaa+.

10. Kelpo vaimon kuka löytää? Sellaisen arvo on helmiä paljon kalliimpi.

10. Joka toimellisen vaimon löytää, se on kalliimpi kuin kaikkein kalliimmat päärlyt:

Sananl. 18:22 Joka vaimon löysi, se onnen löysi, sai Herralta mielisuosion.

San l. 18:22. Joka aviovaimon osaa, hän löytää hyvän kappaleen, ja saa mielisuosionsa Herralta.

Sananl. 19:14 Talo ja tavara peritään isiltä, mutta toimellinen vaimo tulee Herralta.

San l. 19:14. Huoneet ja tavarat peritään vanhemmilta, vaan toimellinen emäntä tulee Herralta.

11. Hänen miehensä sydän häneen luottaa, eikä siltä mieheltä riistaa puutu.

11. Hänen miehensä sydän uskaltaa häneen: hänen elatuksensa ei puutu häneltä.

Sananl. 12:4 Kelpo vaimo on puolisonsa kruunu, mutta kunnoton on kuin mätä hänen luissansa.

San l. 12:4. Ahkera vaimo on miehensä kruunu*, vaan häijy on niin kuin märkä hänen luissansa.

Sananl. 14:1 Vaimojen viisaus talon rakentaa, mutta hulluus sen omin käsin purkaa.

San l. 14:1. Viisas vaimo rakentaa huoneensa*, vaan hullu kukistaa sen teollansa.

Siir 26:1 Onnellinen on hyvän vaimon mies, ja hänen päiviensä luku tulee kaksinkertaiseksi.

12. Hän tekee miehellensä hyvää, ei pahaa, kaikkina elinpäivinänsä.

12. Hän tekee hänelle hyvää ja ei pahaa kaikkena elinaikanansa.

13. Hän puuhaa villat ja pellavat ja halullisin käsin askartelee.

13. Hän harjoittaa itsensä villoissa ja pellavissa, ja tekee mielellänsä työtä käsillänsä.

14. Hän on kauppiaan laivojen kaltainen: leipänsä hän noutaa kaukaa.

14. Hän on niin kuin kauppamiehen haaksi, joka elatuksensa tuo kaukaa.

15. Kun yö vielä on, hän nousee ja antaa ravinnon perheellensä, piioilleen heidän osansa.

15. Hän nousee yöllä, ja antaa perheellensä ruokaa, ja piioillensa heidän osansa.

16. Hän haluaa peltoa ja hankkii sen, istuttaa viinitarhan kättensä hedelmällä.

16. Hän pyytää peltoa ja saa sen, ja istuttaa viinapuita kättensä hedelmästä.

17. Hän voimalla vyöttää kupeensa ja käsivartensa vahvistaa.

17. Hän vyöttää kupeensa väkevyydellä, ja vahvistaa käsivartensa.

18. Hankkeensa hän huomaa käyvän hyvin, ei sammu hänen lamppunsa yöllä.

18. Hän näkee askareensa hyödylliseksi: hänen kynttilänsä ei sammuteta yöllä.

19. Hän ojentaa kätensä kehrävarteen ja käyttelee värttinää kämmenissään.

19. Hän ojentaa kätensä rukkiin, ja tarttuu sormillansa kehrävarteen.

20. Hän avaa kätensä kurjalle, ojentaa köyhälle molemmat kätensä.

20. Hän kokottaa kätensä köyhille, ja ojentaa kätensä tarvitseville.

21. Ei pelkää hän perheensä puolesta lunta, sillä koko hänen perheensä on puettu purppuravillaan.

21. Ei hän pelkää lunta huoneessansa*; sillä kaikella hänen perheellänsä ovat kaksinkertaiset vaatteet.

Saarn 10:18. Sillä laiskuuden tähden malat maahan putoovat, ja joutilain kätten tähden tulee huone vuotamaan.

22. Hän valmistaa itsellensä peitteitä; hienoa pellavaa ja punapurppuraa on hänen pukunsa.

22. Hän tekee itsellensä makausvaatteita: valkia kallis liina ja purpura ovat hänen pukunsa.

23. Hänen miehensä on tunnettu porteissa, maanvanhinten seassa istuessansa.

23. Hänen miehensä on tuttu porteissa, istuissansa maan vanhimpain tykönä.

24. Hän aivinapaitoja tekee ja myy, vöitä hän kauppiaalle toimittaa.

24. Hän tekee kallista liinaa ja myy sitä, ja antaa vyön kauppaajalle.

25. Vallalla ja kunnialla hän on vaatetettu, ja hän nauraa tulevalle päivälle.

25. Väkevyys ja kunnia on hänen pukunsa, ja hän nauraa seuraavaiselle ajalle.

26. Suunsa hän avaa viisauden sanoihin, hänen kielellään on lempeä opetus.

26. Hän avaa suunsa viisaudessa, ja hänen kielessänsä on suloinen oppi.

Ps 37:30. Vanhurskaan suu puhuu viisautta, ja hänen kielensä opettaa oikeutta.

27. Hän tarkkaa talonsa menoa, eikä hän laiskan leipää syö.

27. Hän katselee kurkistellen, kuinka hänen huoneessansa kaikki asiat ovat, ja ei syö laiskuudessa leipäänsä.

28. Hänen poikansa nousevat ja kiittävät hänen onneansa; hänen miehensä nousee ja ylistää häntä:

28. Hänen poikansa tulevat ja ylistävät häntä autuaaksi: hänen miehensä kiittää häntä (sanoen):

29. Paljon on naisia, toimellisia menoissaan, mutta yli niitten kaikkien kohoat sinä.

29. Moni tytär käyttää itsensä kauniisti; mutta sinä käyt ylitse heidän kaikkein.

30. Pettävä on sulous, kauneus katoavainen; ylistetty se vaimo, joka Herraa pelkää!.

30. Otollinen olla on petollisuus, ja ihana olla on turha*; vaan vaimo, joka Herraa pelkää, ylistetään.

Sananl. 11:22 Kultarengas sian kärsässä on kaunis nainen, älyä vailla.

San l. 11:22. Kaunis vaimo ilman taidota on niin kuin sika, jolla olis kultainen käädy kuonossa.

31. Suokaa hänen nauttia kättensä hedelmiä, hänen tekonsa häntä porteissa ylistäkööt.

31. Antakaat hänelle kättensä hedelmästä, ja hänen kättensä työt kiittäkään häntä porteissa.

Salomon Sananlaskuin loppu.