33/38 RAAMATTU

1776 BIBLIA

19 Luku

19 Luku.

Toisen osan jatkoa: Lyhyitä lauselmia elämän eri aloilta

Vielä opetukset monikahdoista avuista ja eljistä.

1. Parempi on köyhä, joka nuhteettomasti vaeltaa, kuin huuliltansa nurja, joka on vielä tyhmäkin.

1. Köyhä, joka siveydessä vaeltaa, on parempi kuin väärä huulissansa, joka kuitenkin tyhmä on.

Sananl. 28:6 Parempi on köyhä, joka nuhteettomasti vaeltaa, kuin kahdella tiellä mutkitteleva rikas.

San l. 28:6. Parempi on köyhä, joka vakuudessansa vaeltaa, kuin rikas, joka väärillä teillä käyskentelee.

2. Ilman taitoa ei ole intokaan hyväksi, ja kiirehtivän jalka astuu harhaan.

2. Joka ei toimella laita, ei hänelle hyvin käy*; ja joka on nopsa jaloista, se loukkaa itsensä.

San l. 16:20. Joka jonkun asian viisaasti alkaa, hän löytää onnen*; ja se on autuas, joka luottaa Herraan.

3. Ihmisen oma hulluus turmelee hänen tiensä, mutta Herralle hän sydämessään vihoittelee.

3. Ihmisen tyhmyys eksyttää hänen tiensä, niin että hänen sydämensä vihastuu Herraa vastaan.

Ps 2:1. Miksi pakanat kiukuitsevat, ja kansat turhia ajattelevat?

Ps 2:2. Maan kuninkaat hankitsevat itseänsä, ja päämiehet keskenänsä neuvoa pitävät Herraa ja hänen voideltuansa vastaan.

4. Tavara tuo ystäviä paljon, mutta vaivainen joutuu ystävästänsä eroon.

4. Tavara tekee monta ystävää, vaan köyhä hyljätään ystäviltänsä.

Sananl. 14:20 Köyhää vihaa hänen ystävänsäkin, mutta rikasta rakastavat monet.

San l. 14:20. Köyhää vihaavat hänen lähimmäisensäkin; vaan rikkaalla on monta ystävää.

5. Väärä todistaja ei jää rankaisematta, ja joka valheita puhuu, se ei pelastu.

5. Ei väärä todistaja pidä pääsemän rankaisematta; ja joka rohkiasti valehtelee, ei hänen pidä selkeemän.

5. Moos. 19:18 Ja tuomarit tutkikoot tarkoin asian, ja jos todistaja on väärä todistaja, joka on tehnyt väärän syytöksen veljeänsä vastaan,

5 Mos 19:18. Ja tuomarit visusti tutkistelkaan sitä, ja katso, jos todistaja on väärä todistaja, ja todistaa väärin veljeänsä vastaan;

Sananl. 21:28 Valheellinen todistaja hukkuu, mutta kuunteleva mies saa aina puhua.

5 Mos 19:19. Niin tehkäät hänelle niin kuin hän aikoi tehdä veljellensä*, ettäs erottaisit pahan sinustas,

San l. 21:28. Väärän todistajan pitää hukkuman*; vaan joka tottelee, hän saa aina puhua.

San l. 25:18. Joka väärää todistusta puhuu lähimmäistänsä vastaan, hän on vasara, miekka ja terävä nuoli.

6. Monet etsivät ylhäisen suosiota, ja kaikki ovat anteliaan ystäviä.

6. Moni rukoilee päämiestä, ja jokainen on hänen ystävänsä, joka lahjoja jakaa.

7. Köyhä on kaikkien veljiensä vihattu, vielä vierotumpi ystävilleen. Tyhjiä sanoja hän saa tavoitella.

7. Köyhää vihaavat kaikki hänen veljensä, ja hänen ystävänsä vetäytyvät taamma hänestä; ja joka sanoihin luottaa, ei hän saa mitään.

Sananl. 14:20 Köyhää vihaa hänen ystävänsäkin, mutta rikasta rakastavat monet.

8. Joka mieltä hankkii, se sieluansa rakastaa; joka ymmärryksen säilyttää, se onnen löytää.

8. Joka viisas on, hän rakastaa henkeänsä, ja joka toimellinen on, se löytää hyvän.

9. Väärä todistaja ei jää rankaisematta, ja joka valheita puhuu, se hukkuu.

9. Väärä todistaja ei pidä pääsemän rankaisematta; ja joka rohkiasti valehtelee, se kadotetaan.

10. Ei sovi tyhmälle hyvät päivät, saati sitten palvelijalle hallita ruhtinaita.

10. Ei hullulle sovi hyvät päivät, paljoa vähemmin palvelian päämiehiä hallita.

Sananl. 17:16 Mitä hyötyä on rahasta tyhmän käsissä? Viisauden hankkimiseen ei ole ymmärrystä.

San l. 17:16. Mitä tyhmä tekee kädessänsä rahalla, ettei hänellä ole sydäntä ostaa viisautta?

Sananl. 26:1 Yhtä vähän kuin lumi kesällä ja sade elonaikana soveltuu tyhmälle kunnia.

San l. 26:1. Niin kuin lumi suvella ja sade elonaikana, niin ei sovi tyhmälle kunnia.

Sananl. 30:22 orjan alla, kun hän kuninkaaksi pääsee, houkan, kun hän saa kyllälti leipää,

San l. 30:22. Kuin palvelia rupee hallitsemaan*, kuin hullu ylen ravituksi tulee+,

11. Ymmärrys tekee ihmisen pitkämieliseksi, ja hänen kunniansa on antaa rikos anteeksi.

11. Joka on kärsivällinen, se on toimellinen ihminen*; ja se on hänelle kunniaksi, että hän viat välttää.

Sananl. 14:17 Pikavihainen tekee hullun töitä, ja juonittelija joutuu vihatuksi.

San l. 14:17. Äkillinen ihminen tekee hullun töitä*, ja kavala ihminen tulee vihattavaksi+.

Sananl. 14:29 Pitkämielisellä on paljon taitoa, mutta pikavihaisen osa on hulluus.

San l. 16:32. Kärsivällinen* on parempi kuin väkevä; ja joka hillitsee mielensä, on parempi kuin se, joka kaupungin voittaa.

Sananl. 16:32 Pitkämielinen on parempi kuin sankari, ja mielensä hillitseväinen parempi kuin kaupungin valloittaja.

12. Kuninkaan viha on kuin nuoren leijonan kiljunta, mutta hänen suosionsa on kuin kaste ruoholle.

12. Kuninkaan viha on niin kuin nuoren jalopeuran kiljuminen; mutta hänen ystävyytensä on niin kuin kaste ruoholle.

Sananl. 16:14 Kuninkaan viha on kuoleman sanansaattaja, mutta sen lepyttää viisas mies.

San l. 16:14. Kuninkaan viha on kuoleman sanansaattaja*; ja viisas mies lepyttää hänen.

Sananl. 20:2 Kuninkaan peljättäväisyys on kuin nuoren leijonan kiljunta; joka hänet vihoittaa, se henkensä rikkoo.

San l. 16:15. Kuin kuninkaan kasvo on leppyinen, siinä on elämä, ja hänen armonsa on niin kuin hiljainen sade.

San l. 20:2. Kuninkaan peljättämys on niin kuin nuoren jalopeuran kiljuminen: joka hänen vihoittaa, hän tekee omaa henkeänsä vastoin.

13. Tyhmä poika on isänsä turmio, ja vaimon tora on kuin räystäästä tippuva vesi.

13. Hullu poika on isänsä murhe*, ja riitainen vaimo on niin kuin alinomainen pisaroitseminen+.

Sananl. 15:20 Viisas poika on isällensä iloksi, mutta tyhmä ihminen halveksii äitiänsä.

San l. 15:20. Viisas poika iloittaa isänsä, ja hullu ihminen häpäisee äitinsä.

Sananl. 17:25 Tyhmä poika on isällensä suruksi ja synnyttäjällensä mielihaikeaksi.

San l. 17:25. Hullu poika on isänsä suru, ja äidillensä murhe, joka hänen synnyttänyt on.

Sananl. 27:15 Räystäästä tippuva vesi sadepäivänä ja toraisa vaimo ovat yhdenveroiset.

San l. 27:15. Riitainen vaimo, ja alinomainen tiukkuminen* suuresta sateesta, nämät oikein yhteen verrataan.

14. Talo ja tavara peritään isiltä, mutta toimellinen vaimo tulee Herralta.

14. Huoneet ja tavarat peritään vanhemmilta, vaan toimellinen emäntä tulee Herralta.

Sananl. 18:22 Joka vaimon löysi, se onnen löysi, sai Herralta mielisuosion.

(San. l.18:28)*

Sananl. 31:10 Kelpo vaimon kuka löytää? Sellaisen arvo on helmiä paljon kalliimpi.

San l. 31:10. Joka toimellisen vaimon löytää, se on kalliimpi kuin kaikkein kalliimmat päärlyt:

15. Laiskuus vaivuttaa sikeään uneen, ja veltto joutuu näkemään nälkää.

15. Laiskuus tuo unen, ja joutilas sielu kärsii nälkää.

Sananl. 10:4 Köyhtyy, joka laiskasti kättä käyttää, mutta ahkerain käsi rikastuttaa.

San l. 10:4. Petollinen käsi tekee köyhäksi, mutta ahkera saattaa rikkaaksi.

Sananl. 12:24 Ahkerain käsi saa hallita, mutta laiska joutuu työveron alaiseksi.

San l. 10:7. Vanhurskaan muisto pysyy siunauksessa, vaan jumalattomain nimi mätänee.

Sananl. 12:27 Laiska ei saa ajetuksi itselleen riistaa, mutta ahkeruus on ihmiselle kallis tavara.

San l. 13:8. Rikkaudellansa taitaa joku lunastaa henkensä; mutta joka köyhä on, ei hän kuule kuritusta.

Sananl. 13:4 Laiskan sielu haluaa, saamatta mitään, mutta ahkerain sielu tulee ravituksi.

San l. 20:13. Älä rakasta unta, ettes köyhtyisi: avaa silmäs, niin sinä saat kyllä leipää.

Sananl. 20:13 Älä unta rakasta, ettet köyhtyisi; pidä silmäsi auki, niin saat leipää kyllin.

16. Joka käskyt pitää, saa henkensä pitää; joka ei teistänsä välitä, on kuoleman oma.

16. Joka käskyt pitää, hän on vapahtanut henkensä; vaan joka tiensä hylkää, hänen pitää kuoleman.

17. Joka vaivaista armahtaa, se lainaa Herralle, ja hän maksaa jälleen hänen hyvän tekonsa.

17. Joka köyhää armahtaa, hän lainaa Herralle, joka hänen hyvän työnsä hänelle jälleen maksava on.

Matt. 10:42 Ja kuka hyvänsä antaa yhdelle näistä pienistä maljallisen kylmää vettä, hänen juodaksensa, opetuslapsen nimen tähden, totisesti minä sanon teille: hän ei jää palkkaansa vaille. Matt. 25:40 Niin Kuningas vastaa ja sanoo heille: 'Totisesti minä sanon teille: kaikki, mitä olette tehneet yhdelle näistä minun vähimmistä veljistäni, sen te olette tehneet minulle.'

Matt 10:42. Ja kuka ikänä juottaa yhden näistä vähimmistä kylmällä vesipikarilla ainoastaan, opetuslapsen nimellä, totisesti sanon minä teille: ei hän pidä palkatta oleman.

Matt 25:40. Niin vastaa kuningas ja sanoo heille: totisesti sanon minä teille: sen minkä te olette tehneet yhdelle näistä vähimmistä minun veljistäni, sen te teitte minulle.

18. Kurita poikaasi, kun vielä toivoa on; ethän halunne hänen kuolemaansa.

18. Kurita lastas, koska vielä toivo on; mutta älä pyydä häntä tappaa;

Sananl. 13:24 Joka vitsaa säästää, se vihaa lastaan; mutta joka häntä rakastaa, se häntä ajoissa kurittaa.

San l. 13:24. Joka vitsaansa säästää, hän vihaa lastansa; vaan joka häntä rakastaa, hän aikanansa sitä kurittaa.

Sananl. 22:15 Hulluus on kiertynyt kiinni poikasen sydämeen, mutta kurituksen vitsa sen hänestä kauas karkoittaa.

San l. 22:15. Hulluus riippuu nuorukaisen sydämessä, vaan kurituksen vitsa* ajaa sen kauvas hänestä.

Sananl. 23:13 Älä kiellä poikaselta kuritusta, sillä jos lyöt häntä vitsalla, säästyy hän kuolemasta.

San l. 23:13. Älä lakkaa lasta kurittamasta; sillä jos sinä häntä vitsalla lyöt, niin ei hän kuole.

Siir 30:1 Joka poikaansa rakastaa, antaa hänelle jatkuvasti vitsoja, että hän viimein saisi hänestä iloa.

19. Rajuluontoinen joutuu sakkoihin: vain yllytät, jos yrität apuun.

19. Sillä suuri julmuus saattaa vahingon: sen tähden laske häntä vallallensa, ja kurita taas toistamiseen.

20. Kuule neuvoa, ota kuritus varteen, että olisit vasta viisaampi.

20. Kuule neuvoa ja ota kuritus vastaan*, tullakses vihdoin viisaaksi.

Sananl. 1:8 Kuule, poikani, isäsi kuritusta äläkä hylkää äitisi opetusta,

San l. 1:8. Poikani, kuule isäs kuritusta, ja älä hylkää äitis käskyä!

Siir 30:24 Kateus ja kiukkuisuus lyhentävät elinpäivät, ja huoli tuo vanhuuden ennen aikaa.

21. Monet ovat miehen mielessä aivoitukset, mutta Herran neuvo on pysyväinen.

21. Monet aivoitukset ovat miehen sydämessä*; mutta Herran neuvo on pysyväinen+.

Ps. 33:11 Mutta Herran neuvo pysyy iankaikkisesti, hänen sydämensä aivoitukset suvusta sukuun.

San l. 16:1. Ihminen aikoo sydämessänsä; vaan Herralta* tulee kielen vastaus.

Sananl. 16:1 Ihmisen ovat mielen aivoittelut, mutta Herralta tulee kielen vastaus.

San l. 16:9. Ihmisen sydän aikoo tiensä; vaan Herra johdattaa hänen käymisensä.

Sananl. 16:9 Ihmisen sydän aivoittelee hänen tiensä, mutta Herra ohjaa hänen askeleensa.

Jes 46:10. Joka edellä ennustan, mitä vasta tuleva on, ja ennen kuin se tapahtuu, sanon minä. Minun aivoitukseni pysyvät*, ja minä teen kaikki mieleni perään.

Jes. 46:10 Minä ilmoitan alusta asti, mitä tuleva on, ammoisia aikoja ennen, mitä ei vielä ole tapahtunut; minä sanon: minun neuvoni pysyy, kaiken, mitä tahdon, minä teen.

22. Ihaninta ihmisessä on hänen laupeutensa, ja köyhä on parempi kuin valhettelija.

22. Ihmiselle kelpaa hänen laupiutensa, ja köyhä mies on parempi kuin valehtelia.

Mark. 12:43 Ja hän kutsui opetuslapsensa tykönsä ja sanoi heille: Totisesti minä sanon teille: tämä köyhä leski pani enemmän kuin kaikki muut, jotka panivat uhriarkkuun.

23. Herran pelko on elämäksi: saa levätä yönsä ravittuna, eikä mikään paha kohtaa.

23. Herran pelko saattaa elämän, ja se (a) pysyy ravittuna, ettei mikään paha häntä lähesty. (a) nimittäin, joka Herraa pelkää.

24. Laiska pistää kätensä vatiin, mutta ei saa sitä viedyksi suuhunsa jälleen.

24. Laiska kätkee kätensä poveensa, ja ei vie sitä jälleen suuhunsa.

Sananl. 26:15 Laiska pistää kätensä vatiin; ei viitsi sitä viedä suuhunsa jälleen.

San l. 26:15. Laiska panee kätensä poveensa: ja se tulee hänelle työlääksi saattaa suuhunsa jälleen.

25. Lyö pilkkaajaa, niin yksinkertainen saa mieltä, ja jos ymmärtäväistä nuhdellaan, niin hän käsittää tiedon.

25. Jos pilkkaajaa lyödään, niin taitamatoin tulee viisaaksi; ja jos toimellista lyödään, niin hän tulee toimelliseksi.

Sananl. 21:11 Kun pilkkaajaa rangaistaan, viisastuu yksinkertainen; ja kun viisasta neuvotaan, ottaa hän sen opiksensa.

San l. 21:11. Kuin pilkkaaja rangaistaan, niin tyhmät viisaaksi tulevat, ja kuin viisas tulee opetetuksi, niin hän ottaa opin.

26. Joka isäänsä pahoin pitelee ja ajaa äitinsä pois, se on kunnoton ja rietas poika.

26. Joka vaivaa isäänsä, ja ajaa ulos äitinsä, hän on häpeemätöin ja kirottu lapsi.

Sananl. 20:20 Joka isäänsä ja äitiänsä kiroaa, sen lamppu sammuu pilkkopimeään.

San l. 20:20. Joka isäänsä ja äitiänsä kiroilee, hänen kynttilänsä pitää sammuman synkiässä pimeydessä.

27. Jos herkeät, poikani, kuulemasta kuritusta, niin eksyt pois tiedon sanoista.

27. Lakkaa, poikani, kuuntelemasta sitä neuvoa, joka sinua viettelee pois toimellisesta opista.

Sananl. 23:12 Tuo sydämesi kuritettavaksi ja korvasi taidon sanojen ääreen.

Ps 119:37. Käännä minun silmäni pois katselemasta turhuutta*; vaan virvoita minua sinun tiehes.

28. Kelvoton todistaja pitää oikeuden pilkkanaan, ja jumalattomien suu nielee vääryyttä.

28. Väärä todistus häpäisee tuomion, ja jumalattomain suu nielee vääryyden.

29. Tuomiot ovat valmiina pilkkaajille ja lyönnit tyhmien selkään.

29. Pilkkaajille on rangaistus valmistettu, ja haavat hulluin selkään.

Sananl. 10:13 Ymmärtäväisen huulilta löytyy viisaus, mutta joka on mieltä vailla, sille vitsa selkään!

San l. 10:13. Toimellisten huulissa löydetään viisaus, vaan tyhmäin selkään tarvitaan vitsa.

Sananl. 20:30 Mustelmat ja haavat puhdistavat pahantekijän, lyönnit puhdistavat sydämen kammiot.

Sananl. 26:3 Hevoselle ruoska, aasille suitset, tyhmille vitsa selkään!