PSALMIT
33/38 RAAMATTU | 
			      1776 BIBLIA | 
		        
124 Psalmi  | 
			      124 Psalmi  | 
		        
  | 
			      
  | 
		        
Kiitos Herralle, joka pelastaa kansansa vihollisen kädestä.  | 
			      Seurakunnan holhous Jumalalta.  | 
		        
  | 
			      
  | 
		        
  | 
			      II. Kiitos sen edestä.  | 
		        
  | 
			      
  | 
		        
  | 
			      Davidin veisu korkeimmassa Kuorissa.  | 
		        
1. Matkalaulu; Daavidin virsi. Ellei Herra olisi meidän kanssamme - näin sanokoon Israel -.  | 
			      1. Ellei Herra olisi meidän kanssamme*, niin sanokaan Israel:  | 
		        
  | 
			      
  | 
		        
  | 
			      Rom 8:31. Mitäs me siis näihin sanomme? Jos Jumala on meidän edestämme, kuka voi meitä vastaan olla?  | 
		        
  | 
			      
  | 
		        
2. ellei Herra olisi meidän kanssamme, kun ihmiset nousevat meitä vastaan,  | 
			      2. Ellei Herra olisi meidän kanssamme, koska ihmiset karkaavat meitä vastaan,  | 
		        
  | 
			      
  | 
		        
Room. 8:31 Mitä me siis tähän sanomme? Jos Jumala on meidän puolellamme, kuka voi olla meitä vastaan?  | 
			      
  | 
		        
  | 
			      
  | 
		        
3. niin he meidät elävältä nielisivät, kun heidän vihansa syttyy meitä vastaan;  | 
			      3. Niin he nielisivät meidät elävältä, kuin heidän vihansa julmistuu meidän päällemme;  | 
		        
  | 
			      
  | 
		        
Ps. 94:17 Ellei Herra olisi minun apuni, pian minun sieluni asuisi hiljaisuuden maassa.  | 
			      
  | 
		        
  | 
			      
  | 
		        
4. niin vedet upottaisivat meidät, virta tulvisi meidän sielumme ylitse;  | 
			      4. Niin vesi meitä upottais: kosket kävisivät sieluimme ylitse:  | 
		        
5. niin tulvisivat kuohuvat vedet meidän sielumme ylitse.  | 
			      5. Niin ylpiät veden aallot kävisivät sielumme ylitse.  | 
		        
  | 
			      
  | 
		        
Ps. 69:16 Älä anna vetten vuon minua upottaa, syvyyden minua niellä ja kuilun sulkea suutaan minun ylitseni.  | 
			      
  | 
		        
  | 
			      
  | 
		        
6. Kiitetty olkoon Herra, joka ei antanut meitä heidän hammastensa raadeltaviksi.  | 
			      6. Kiitetty olkoon Herra, joka ei meitä anna raatelukseksi heidän hampaillensa!  | 
		        
7. Meidän sielumme pääsi kuin lintu pyydystäjäin paulasta: paula katkesi, ja me pääsimme pois.  | 
			      7. Meidän sielumme pääsi niin kuin lintu lintumiehen paulasta*. Paula on särjetty, ja me olemme päästetyt.  | 
		        
  | 
			      
  | 
		        
  | 
			      San l. 6:5. Kirvota itses niin kuin metsävuohi pois käsistä, niin kuin lintu pyytäjänsä käsistä.  | 
		        
  | 
			      
  | 
		        
8. Meidän apumme on Herran nimi, hänen, joka on tehnyt taivaan ja maan.  | 
			      8. Meidän apumme on Herran nimessä, joka taivaan ja maan tehnyt on.  | 
		        
  | 
			      
  | 
		        
Ps. 121:2 Apu minulle tulee Herralta, joka on tehnyt taivaan ja maan.  | 
			      Ps 121:2. Minun apuni tulee Herralta*, joka taivaan ja maan tehnyt on.  | 
		        
Ps. 146:5 Autuas se, jonka apuna on Jaakobin Jumala, se, joka panee toivonsa Herraan, Jumalaansa,  | 
			      
  | 
		        
  | 
			      
  |