33/38 RAAMATTU

1776 BIBLIA

39 Psalmi

39 Psalmi

Elämän katoavaisuus.

David opettaa esimerkillänsä I. Kärsivällisyydellä hillitsemään kieltä.

II. Jumalan avulla kuolevaisuutta ja tämän elämän lyhykäisyyttä muistamaan.

III. Rukoilemaan lievitystä syntein rangaistuksesta.

1. Veisuunjohtajalle; Jedutunin tapaan; Daavidin virsi.

1. Davidin Psalmi, Jedutunilta, edellä veisaajalle.

1 Aik. 25:1 Ja Daavid ja sotapäälliköt erottivat palvelukseen Aasafin, Heemanin ja Jedutunin pojat, jotka hurmoksissa soittivat kanteleilla, harpuilla ja kymbaaleilla. Ja tämä on luettelo miehistä, jotka tätä palvelustaan toimittivat:

1 Aika K. 25:1. Ja David sodanpäämiesten kanssa eroitti virkoihin Asaphin, Hemanin ja Jedutunin lapset, jotka propheterasivat harpuilla, psaltareilla ja symbaleilla. Ja he luettiin töihin heidän virkansa jälkeen.

1 Aika K. 25:3. Jedutunista, Jedutunin lapset: Gedalia, Zeri, Jesaja, Hasabia ja Mattitia, kuusi (a) isänsä Jedutunin johdon alla harpuilla, jotka ennustivat, kiittivät ja ylistivät Herraa.

1 Aika K. 25:6. Nämät kaikki olivat isänsä käden alla, veisaamassa Herran huoneessa symbaleilla, psaltareilla ja harpuilla, Jumalan huoneen virassa*, kuninkaan, Asaphin, Jedutunin ja Hemanin asetuksen jälkeen.

2. Minä sanoin: Minä pidän vaelluksestani vaarin, etten kielelläni syntiä tekisi. Minä pidän suustani vaarin ja suistan sen, niin kauan kuin jumalaton on minun edessäni.

2. Minä olen sanonut: minä tahdon pitää vaarin teistäni, etten minä tekisi syntiä kielelläni: minä hallitsen suuni niin kuin suitsilla*, niin kauvan kuin minä näen jumalattoman edessäni.

Ps. 17:3 Sinä koettelet minun sydäntäni, tarkkaat sitä yöllä, sinä tutkit minua, mutta et mitään löydä. Jos minä pahaa ajattelen, ei se käy suustani ulos.

Ps 17:3. Sinä koettelet minun sydämeni, ja etsiskelet sitä yöllä, ja tutkit minua*, ja et mitään löydä; minä olen aikonut, ettei minun suuni missäkään riko.

3. Minä olin vaiti, olin ääneti, en puhunut siitä, mikä hyvä on; mutta minun tuskani yltyi.

3. Minä tulin mykäksi, vaikenemisella vaikenin hyvästä; mutta minun murheeni lisääntyi.

Ps. 38:14 Mutta minä olen kuin kuuro, en mitään kuule, kuin mykkä, joka ei suutansa avaa.

Ps. 38:18 Sillä minä olen kaatumaisillani, ja minun tuskani on aina edessäni;

Ps 38:18. Sillä minä olen tehty kärsimään, ja minun kipuni on alati minun edessäni.

4. Minun sydämeni hehkui minun rinnassani; kun minä huokailin, syttyi minussa tuli, ja niin minä kielelläni puhuin.

4. Minun sydämeni on palava minussa, ja kuin minä sitä ajattelen, niin minä sytyn: minä puhun kielelläni.

Ps. 119:53 Minut valtaa palava vihastus jumalattomien tähden, jotka hylkäävät sinun lakisi.

5. Herra, opeta minua ajattelemaan loppuani, ja mikä minun päivieni mitta on, että ymmärtäisin, kuinka katoavainen minä olen.

5. Herra, opeta minua ajattelemaan minun loppuani, ja mikä mitta minun elämälläni on, tietääkseni, että minä erkanen täältä.

Ps. 90:12 Opeta meitä laskemaan päivämme oikein, että me saisimme viisaan sydämen.

Ps 90:12. Opeta meitä ajattelemaan, että meidän pitää kuoleman*, että me ymmärtäväisiksi tulisimme.

6. Katso, kämmenen leveydeksi sinä teit minun päiväni, ja minun elämäni on sinun edessäsi niinkuin ei mitään. Vain tuulen henkäys ovat kaikki ihmiset, kuinka lujina seisokootkin. Sela.

6. Katso, minun päiväni ovat kämmenen leveys tykönäs, ja minun elämäni on niin kuin ei mitään* sinun edessäs: kuinka aivan turhat ovat kaikki ihmiset, jotka kuitenkin niin suruttomasti elävät (a) Sela! (a) Hebr. Parhaallansakin seisoissansa.

Job 14:1 Ihminen, vaimosta syntynyt, elää vähän aikaa ja on täynnä levottomuutta,

Job 16:22 Sillä vähän on vuosia edessäni enää, ja sitten menen tietä, jota en palaja.

Ps. 62:10 Vain tuulen henkäystä ovat ihmiset, vain valhetta ihmisten lapset: kaikki he nousevat vaa'assa ylös köykäisempinä kuin tuulenhenkäys.

Ps 62:10. Mutta ihmiset ovat kuitenkin turhat, voimalliset myös puuttuvat: he painavat vähemmän kuin ei mitään*, niin monta kuin heitä on.

Ps. 90:5 Sinä huuhdot heidät pois; he ovat kuin uni, ovat kuin ruoho, joka aamulla kukoistaa:

Ps. 144:4 Ihminen on kuin tuulen henkäys, hänen päivänsä niinkuin pakeneva varjo.

Ps 144:4. On sittekin ihminen tyhjän verta*: hänen aikansa katoo niin kuin varjo.

7. Varjona vain ihminen vaeltaa, turhaan vain he touhuavat, kokoavat, eivätkä tiedä, kuka ne saa.

7. Vaan he menevät pois niin kuin varjo*, ja tekevät itsellensä hukkaan suuren murheen: he kokoovat ja ei tiedä, kuka sen saa.

Job 8:9 Mehän olemme eilispäivän lapsia emmekä mitään tiedä, päivämme ovat vain varjo maan päällä.

Job 8:9. Sillä me olemme niin kuin eilen tulleet, ja emme mitään tiedä: meidän elämämme on niin kuin varjo* maan päällä.

Job 14:2 kasvaa kuin kukkanen ja lakastuu, pakenee kuin varjo eikä pysy.

Job 14:2. Kasvaa niin kuin kukkanen, ja kaatuu; pakenee niin kuin varjo, ja ei pysy.

Saarn. 2:18 Ja minä kyllästyin kaikkeen vaivannäkööni, jolla olin vaivannut itseäni auringon alla, koska minun täytyy se jättää ihmiselle, joka tulee minun jälkeeni.

Saarn 2:18. Ja minä suutuin kaikkiin minun töihini, joita minä tein auringon alla, että minun sen jälkeen tulevaisille ihmisille jättämän pitää.

Saarn. 2:21 Sillä niin on: ihmisen, joka on vaivaa nähnyt toimien viisaudella, tiedolla ja kunnolla, täytyy antaa kaikki ihmiselle, joka ei ole siitä vaivaa nähnyt, hänen osaksensa. Sekin on turhuutta ja on suuri onnettomuus.

Saarn. 5:13 On raskas onnettomuus, jonka minä näin auringon alla: rikkaus, joka on säilytetty onnettomuudeksi haltijallensa.

Saarn 5:13. Sillä rikkaudet hukkuvat suuressa viheliäisyydessä; ja jos hän on siittänyt pojan, niin ei sen käsiin jää mitään.

Saarn. 5:15 Niinkuin hän tuli äitinsä kohdusta, niin on hänen alastonna jälleen mentävä pois, samoin kuin tulikin; eikä hän vaivannäöstänsä saa mitään, minkä veisi täältä kädessänsä.

Saarn 5:15. Se on myös paha vaiva, että hän niin tästä lähtee, niin kuin hän tullutkin on. Mitä siis häntä auttaa, että hän tuuleen työtä tehnyt on?

Luuk. 12:20 Mutta Jumala sanoi hänelle: 'Sinä mieletön, tänä yönä sinun sielusi vaaditaan sinulta pois; kenelle sitten joutuu se, minkä sinä olet hankkinut?'

8. Ja nyt, mitä minä odotan, Herra? Sinuun minä panen toivoni.

8. Ja nyt Herra, mihinkä minä luotan? sinuun minä toivon.

9. Päästä minut kaikista synneistäni, älä pane minua houkkain pilkaksi.

9. Vapahda minua kaikista synneistäni, ja älä anna minun tulla hulluin pilkaksi.

10. Minä vaikenen enkä suutani avaa; sillä sinä sen teit.

10. Minä vaikenen ja en avaa suutani*; kyllä sinä sen teet.

Ps. 38:14 Mutta minä olen kuin kuuro, en mitään kuule, kuin mykkä, joka ei suutansa avaa.

Ps 38:14. Mutta minun täytyy olla niin kuin kuuron, ja ei mitään kuuleman, ja niin kuin mykän, joka ei avaja suutansa,

11. Käännä vitsauksesi minusta pois, sillä minä menehdyn sinun kätesi kuritukseen.

11. Käännä sinun rangaistukses pois minusta; sillä minä olen nääntynyt sinun kätes pieksämisestä.

12. Kun sinä ihmistä synnin tähden rangaistuksilla kuritat, kulutat sinä hänen kauneutensa niinkuin koinsyömän. Vain tuulen henkäys ovat kaikki ihmiset. Sela.

12. Koskas jonkun rankaiset synnin tähden, niin hänen kaunistuksensa kulutetaan* niin kuin koilta; tosin aivan turhat ovat kaikki ihmiset, Sela!

Ps. 6:8 Minun silmäni ovat huienneet surusta, vanhenneet kaikkien vastustajaini tähden.

Ps 6:8. Minun muotoni on muuttunut murheesta, ja on vanhentunut; sillä minä ahdistetaan kaikilta puolilta.

13. Kuule minun rukoukseni, Herra, ota korviisi minun huutoni. Älä ole kuuro minun kyyneleilleni; sillä minä olen muukalainen sinun tykönäsi, vieras, niinkuin kaikki minun isänikin.

13. Kuule minun rukoukseni, Herra, ja ota minun huutoni korviis, ja älä vaikene minun kyynelteni tähden; sillä minä olen muukalainen sinun tykönäs ja vieras*, niin kuin kaikki minun isäni.

1 Moos. 47:9 Jaakob vastasi faraolle: Minun vaellusaikani on kestänyt sata kolmekymmentä vuotta. Vähät ja pahat ovat olleet minun elinvuosieni päivät eivätkä ole saavuttaneet sitä elinvuosien määrää, mikä isilläni oli vaelluksensa aikana.

3 Moos. 25:23 Älköön maata ainaiseksi myytäkö, sillä maa on minun ja te olette muukalaisia ja vieraita minun luonani.

3 Mos 25:23. Sen tähden ei teidän pidä maata peräti myymän; sillä maa on minun, ja te olette muukalaiset ja vieraat minun edessäni.

1 Aik. 29:15 Sillä me olemme muukalaisia ja vieraita sinun edessäsi, niinkuin kaikki meidän isämmekin; niinkuin varjo ovat meidän päivämme maan päällä eikä ole, mihin toivonsa panna.

1 Aika K. 29:15. Sillä me olemme muukalaiset ja oudot* sinun edessäs, niin kuin kaikki meidän isämmekin: meidän ikämme on maan päällä niin kuin varjo, ja ei täällä ole yhtään viipymystä.

Ps. 119:19 Minä olen muukalainen maan päällä; älä salaa minulta käskyjäsi.

Ps 119:19. Minä olen vieras* maan päällä: älä peitä minulta käskyjäs.

Hebr. 11:13 Uskossa nämä kaikki kuolivat eivätkä luvattua saavuttaneet, vaan kaukaa he olivat sen nähneet ja sitä tervehtineet ja tunnustaneet olevansa vieraita ja muukalaisia maan päällä.

Hebr 11:13. Nämät kaikki ovat uskossa kuolleet ja ei ole niistä lupauksista saaneet, vaan ainoastansa taampaa nähneet ja kuitenkin niihin turvanneet ja hyvin tyytyivät ja tunnustivat, että he vieraat ja muukalaiset* maan päällä olivat.

1 Piet. 2:11 Rakkaani, niinkuin outoja ja muukalaisia minä kehoitan teitä pidättymään lihallisista himoista, jotka sotivat sielua vastaan,

1 Piet 2:11. Rakkaat veljet! minä neuvon teitä, niin kuin outoja ja muukalaisia*: välttäkäät lihallisia himoja, jotka sotivat sielua vastaan,

14. Käännä pois katseesi minusta, että minä ilostuisin, ennenkuin menen pois eikä minua enää ole.

14. Luovu minusta, että minä virkoaisin, ennen kuin minä menen pois, ja en silleen tässä ole.

Job 7:16 Olen kyllästynyt, en tahdo elää iankaiken; anna minun olla rauhassa, sillä tuulen henkäystä ovat minun päiväni.

Job 7:16. Minä kauhistun, enkä pyydä silleen elää: lakkaa minusta, sillä minun päiväni ovat turhat.

Job 10:20 Ovathan päiväni vähissä; hän antakoon minun olla rauhassa, hän kääntyköön minusta pois, että hiukkasen ilostuisin,

Job 14:6 Niin käännä katseesi pois hänestä, että hän pääsisi rauhaan ja että hän saisi iloita niinkuin palkkalainen päivän päätettyään.