PSALMIT
33/38 RAAMATTU | 
			      1776 BIBLIA | 
		        
57 Psalmi  | 
			      57 Psalmi  | 
		        
  | 
			      
  | 
		        
Rukous ja kiitosvirsi hädässä.  | 
			      David turvaa Jumalaan vihollisten kiukuitessa.  | 
		        
  | 
			      II. Vakuutettu avusta, lupaa kiitoksen.  | 
		        
  | 
			      
  | 
		        
1. Veisuunjohtajalle; veisataan kuin: Älä turmele; Daavidin laulu, kun hän pakeni Saulia luolaan.  | 
			      1. Davidin kultainen kappale, edellä veisaajalle, ettei hän hukkunut, kuin hän Saulin edestä pakeni luolaan.  | 
		        
  | 
			      
  | 
		        
1 Sam. 22:1 Niin Daavid lähti sieltä ja pääsi pakoon Adullamin luolaan. Ja kun hänen veljensä ja koko hänen isänsä perhe kuulivat sen, tulivat he sinne hänen luoksensa.  | 
			      1 Sam 22:1. Ja David läksi sieltä ja pakeni Adullamin luolaan*; kuin hänen veljensä ja kaikki isänsä huone sen kuulivat, tulivat he myös sinne hänen tykönsä.  | 
		        
1 Sam. 24:4 Ja kun hän tuli tien varrella oleville karjatarhoille, oli siellä luola; ja Saul meni luolaan tarpeelleen. Mutta Daavid ja hänen miehensä istuivat luolan perällä.  | 
			      1 Sam 24:4. Ja kuin hän lähestyi lammasten huonetta tien ohessa, oli siinä luola, ja Saul meni siihen peittämään jalkojansa*; mutta David ja hänen miehensä istuivat luolan kulmilla.  | 
		        
Ps. 142:1 Daavidin mietevirsi, hänen ollessaan luolassa; rukous.  | 
			      Ps 142:1. Davidin oppi ja rukous, kuin hän luolassa oli.  | 
		        
  | 
			      
  | 
		        
2. Jumala, ole minulle armollinen, ole minulle armollinen; sillä sinuun minun sieluni turvaa. Minä turvaan sinun siipiesi suojaan, kunnes onnettomuudet ovat ohitse.  | 
			      2. Jumala, ole minulle armollinen, ole minulle armollinen; sillä sinuun minun sieluni uskaltaa, ja sinun siipeis varjon alle minä turvaan* siihen asti, että ahdistukset ohitse käyvät.  | 
		        
  | 
			      
  | 
		        
Ps. 17:8 Varjele minua niinkuin silmäterää, kätke minut siipiesi suojaan  | 
			      Ps 17:8. Varjele minua niin kuin silmäterää*: suojele minua siipeis varjon alla.  | 
		        
Ps. 36:8 Kuinka kallis on sinun armosi, Jumala! Ihmislapset etsivät sinun siipiesi suojaa.  | 
			      Ps 36:8. Kuinka kallis on sinun hyvyytes, Jumala! että ihmisten lapset sinun siipeis varjon alle uskaltavat.  | 
		        
Ps. 91:4 Sulillansa hän sinua suojaa, ja sinä saat turvan hänen siipiensä alla; hänen uskollisuutensa on kilpi ja suojus.  | 
			      Ps 91:4. Hän sulillansa sinua varjoo, ja sinun turvas on hänen siipeinsä alla*: hänen totuutensa on keihäs ja kilpi;  | 
		        
  | 
			      
  | 
		        
3. Minä huudan Jumalaa, Korkeinta, avukseni, Jumalaa, joka vie minun asiani päätökseen.  | 
			      3. Minä huudan korkeimman Jumalan tykö, sen Jumalan tykö, joka minun vaivani päälle lopun tekee.  | 
		        
  | 
			      
  | 
		        
  | 
			      Ps 138:8. Herra tekee siihen lopun* minun tähteni: Herra, sinun laupiutes on ijankaikkinen, älä käsialaas hylkää!  | 
		        
  | 
			      
  | 
		        
4. Hän lähettää taivaasta minulle pelastuksen, kun minua herjaavat minun polkijani. Sela. Jumala lähettää armonsa ja totuutensa.  | 
			      4. Hän lähettää taivaasta, ja varjelee minua, ja antaa ne häpiään tulla, jotka minua tahtovat niellä ylös, Sela! lähettäköön Jumala armonsa ja totuutensa.  | 
		        
5. Minun sieluni on jalopeurain keskellä, minun täytyy maata tultasuitsevaisten seassa, ihmisten, joiden hampaat ovat keihäitä ja nuolia ja joiden kieli on terävä miekka.  | 
			      5. Minun sieluni makaa jalopeurain keskellä, jotka ovat niin kuin tulen liekki; ihmisten lapset, joiden hampaat ovat keihäs ja nuolet, ja heidän kielensä terävä miekka.  | 
		        
  | 
			      
  | 
		        
Ps. 55:22 Hänen suunsa on voita sulavampi, mutta hänellä on sota mielessä; hänen sanansa ovat öljyä lauhkeammat, mutta ovat kuin paljastetut miekat.  | 
			      Ps.55:22 Heitä surus Herran päälle, hän sinusta murheen pitää, ja ei salli vanhurskaan olla kulkiana ijankaikkisesti.  | 
		        
Ps. 59:8 Katso, he purkavat suustaan sisuansa, miekat ovat heidän huulillansa, sillä: Kuka sen kuulee?  | 
			      Ps 59:8. Katso, he puhuvat suullansa: miekat ovat heidän huulissansa*, kuka sen kuulis.  | 
		        
  | 
			      
  | 
		        
6. Korota itsesi yli taivasten, Jumala, ja kunniasi yli kaiken maan.  | 
			      6. Korota itses, Jumala, taivasten ylitse ja sinun kunnias ylitse kaiken maan.  | 
		        
7. Verkon he virittivät minun askelteni tielle, painoivat minun sieluni maahan, kaivoivat eteeni kuopan, mutta itse he siihen suistuivat. Sela.  | 
			      7. Verkon he virittivät minun käymiseni eteen, ja minun sieluni vältti: kuopan he kaivoivat minun eteeni, ja siihen he itse lankesivat, Sela!  | 
		        
  | 
			      
  | 
		        
Ps. 7:16 Hän kaivoi haudan ja koversi sen, mutta itse hän kaatuu tekemäänsä kuoppaan.  | 
			      Ps 7:16. Hän kaivoi haudan ja valmisti, ja on kaatunut siihen kuoppaan, jonka hän oli tehnyt.  | 
		        
Ps. 9:16 Pakanat ovat vajonneet kaivamaansa hautaan; heidän jalkansa takertui verkkoon, jonka he virittivät.  | 
			      Ps 9:16. Pakanat ovat vajonneet siihen hautaan, jonka he valmistivat: heidän jalkansa on käsitetty siinä verkossa, jonka he virittivät.  | 
		        
Ps. 35:7 Sillä syyttä he ovat virittäneet verkkonsa minun eteeni, syyttä he ovat kaivaneet minun sielulleni haudan.  | 
			      Ps 35:7. Sillä he ovat ilman syytä verkkonsa virittäneet minua kadottaaksensa, ja ilman syytä ovat sielulleni kaivaneet haudan.  | 
		        
  | 
			      
  | 
		        
8. Jumala, minun sydämeni on valmis, minun sydämeni on valmis: minä tahdon veisata ja soittaa.  | 
			      8. Valmis on sydämeni, Jumala, valmis on sydämeni veisaamaan ja kiittämään.  | 
		        
  | 
			      
  | 
		        
Ps. 108:2 Minun sydämeni on valmis, Jumala, minä tahdon veisata ja soittaa; valmis on minun sieluni.  | 
			      Ps 108:2. Jumala! minun sydämeni on valmis: minä veisaan ja kiitän*, niin myös minun kunniani.  | 
		        
  | 
			      
  | 
		        
9. Heräjä, minun sieluni; heräjä, harppu ja kannel. Minä tahdon herättää aamuruskon.  | 
			      9. Herää kunniani*, herää psaltari ja kantele, varhain minä tahdon herätä.  | 
		        
  | 
			      
  | 
		        
Ps. 30:13 että minun sieluni veisaisi sinulle kiitosta, eikä vaikenisi. Herra, minun Jumalani, sinua minä ylistän iankaikkisesti.  | 
			      Ps 30:13. Että minun kunniani* veisais sinulle kiitosta ja ei vaikenisi, Herra minun Jumalani, minä kiitän sinua ijankaikkisesti!  | 
		        
  | 
			      
  | 
		        
10. Herra, sinua minä kiitän kansojen joukossa, veisaan sinun kiitostasi kansakuntien keskellä.  | 
			      10. Herra, sinua minä tahdon kiittää kansain seassa, ja veisata pakanain seassa.  | 
		        
11. Sillä suuri on sinun armosi ja ulottuu hamaan taivaisiin, ja sinun totuutesi pilviin asti.  | 
			      11. Sillä sinun armos on suuri hamaan taivaisiin asti, ja sinun totuutes pilviin asti.  | 
		        
  | 
			      
  | 
		        
Ps. 36:6 Herra, sinun armosi ulottuu taivaisiin, sinun totuutesi pilviin asti.  | 
			      Ps 36:6. Herra, sinun laupiutes ulottuu niin leviältä kuin taivas on, ja sinun totuutes niin avaralta kuin pilvet juoksevat.  | 
		        
  | 
			      Ps 108:5. Sillä sinun armos on suuri ylitse taivasten, ja sinun totuutes hamaan pilviin asti.  | 
		        
  | 
			      
  | 
		        
12. Korota itsesi yli taivasten, Jumala, ja kunniasi yli kaiken maan.  | 
			      12. Korota itses, Jumala, taivasten ylitse, ja sinun kunnias ylitse kaiken maan.  | 
		        
  | 
			      
  |