PSALMIT
33/38 RAAMATTU | 
			      1776 BIBLIA | 
		        
137 Psalmi  | 
			      137 Psalmi  | 
		        
  | 
			      
  | 
		        
Baabelin virtain vierillä.  | 
			      Ennustus I. Surullisuudesta Babelin vankeudessa.  | 
		        
  | 
			      II. Vangittuin toivosta ja pyynnöstä Jumalan tykö.  | 
		        
  | 
			      
  | 
		        
1. Baabelin virtain vierillä - siellä me istuimme ja itkimme, kun Siionia muistelimme.  | 
			      1. Babelin virtain tykönä me istuimme ja itkimme, kuin me Zionin muistimme.  | 
		        
2. Pajuihin, joita siellä oli, me ripustimme kanteleemme.  | 
			      2. Kanteleemme me ripustimme pajuihin, jotka siellä olivat.  | 
		        
3. Sillä vangitsijamme vaativat meiltä siellä lauluja ja orjuuttajamme iloa: Veisatkaa meille Siionin virsiä.  | 
			      3. Siellä he käskivät meidän veisata, jotka meitä vankina pitivät, ja iloita meidän itkussamme: Veisatkaat meille Zionin virsiä.  | 
		        
  | 
			      
  | 
		        
Siir 22:6 Kuin soitanto surun aikana on ajaton puhe, mutta vitsat ja kuritus ovat joka aika viisautta.  | 
			      Sir 22:6. Puhe, joka sopimattomaan aikaan puhutaan, on niin kuin harpun soitto murheelliselle.  | 
		        
  | 
			      
  | 
		        
4. Kuinka me voisimme veisata Herran virsiä vieraalla maalla?  | 
			      4. Kuinka me veisaisimme Herran veisun vieraalla maalla?  | 
		        
5. Jos minä unhotan sinut, Jerusalem, niin unhota sinä minun oikea käteni.  | 
			      5. Jos minä unohdan sinua, Jerusalem, niin olkoon oikia käteni unohdettu.  | 
		        
  | 
			      
  | 
		        
Jer. 51:50 Te miekasta pelastuneet, menkää, älkää pysähtykö, muistakaa Herraa kaukaisella maalla ja pitäkää mielessänne Jerusalem.  | 
			      
  | 
		        
  | 
			      
  | 
		        
6. Tarttukoon kieleni suuni lakeen, ellen minä sinua muista, ellen pidä Jerusalemia ylimpänä ilonani.  | 
			      6. Tarttukoon kieleni suuni lakeen, ellen minä sinua muista, ellen minä tee Jerusalemia ylimmäiseksi ilokseni.  | 
		        
7. Muista, Herra, Jerusalemin tuhopäivä, kosta se Edomin lapsille, jotka sanoivat: Hajottakaa se, hajottakaa perustuksia myöten!.  | 
			      7. Herra, muista Edomin lapsia* Jerusalemin päivänä, jotka sanovat: repikäät maahan hamaan hänen perustukseensa asti.  | 
		        
  | 
			      
  | 
		        
Jer. 49:12 Sillä näin sanoo Herra: Katso, niidenkin, jotka eivät ole vikapäät siitä maljasta juomaan, täytyy siitä juoda; ja sinäkö jäisit rankaisematta? Sinä et jää rankaisematta, vaan sinun täytyy juoda.  | 
			      Jer 49:12. Sillä näin sanoo Herra: katso, jotka ei ole syypäät juomaan kalkkia, niiden pitää totisesti juoman, ja sinun pitäis rankaisematta pääsemän*? Ei sinun pidä rankaisematta pääsemän, vaan sinun pitää kaiketi juoman.  | 
		        
Valit. 4:21 Iloitse ja riemuitse, tytär Edom, joka asut Uusin maassa! Mutta malja on tuleva sinunkin kohdallesi: sinä juovut ja paljastat itsesi.  | 
			      Val. v. 4:21. Iloitse ja riemuitse, sinä Edomin tytär, joka asut Utsin maalla; sillä sen maljan pitää myös sinulle tuleman, ja sinun pitää myös juopuman, ja alasti itses riisuman.  | 
		        
  | 
			      Val. v. 4:22. Mutta sinun vääryydelläs on loppu, sinä Zionin tytär, ei hän enään anna sinua viedä pois, mutta sinun vääryytes, Edomin tytär, hän etsii, ja sinun syntis ilmoittaa.  | 
		        
Hes. 25:12 Näin sanoo Herra, Herra: Koska Edom menetteli kovin kostonhimoisesti Juudan heimoa kohtaan ja tuli suuresti syynalaiseksi, kostaessansa heille,  | 
			      Hes 25:12. Näin sanoo Herra, Herra: että Edom* Juudan huoneelle ankarasti kostanut on, ja kostamisellansa itsensä vikapääksi saattanut;  | 
		        
Hes. 35:2 Ihmislapsi, käännä kasvosi Seirin vuorta kohti ja ennusta sitä vastaan  | 
			      Hes 35:2. Sinä, ihmisen poika, pane kasvos Seirin vuorta vastaan*, ja ennusta sitä vastaan.  | 
		        
Ob. 1:11 Sinä päivänä, jona sinäkin olit läsnä, päivänä, jona vieraat veivät pois hänen rikkautensa, jona muukalaiset tunkeutuivat sisään hänen porteistaan ja heittivät Jerusalemista arpaa, olit myöskin sinä niinkuin yksi heistä.  | 
			      Obad. v.11. Silloin sinä seisoit häntä vastaan, kuin muukalaiset hänen sotaväkensä veivät pois vangittuna, ja vieraat menivät sisälle hänen porteistansa, ja Jerusalemista arvan heittivät*; silloin sinä olit niin kuin yksi heistä.  | 
		        
  | 
			      Obad. v.12. Ei sinun pidä mielelläs katseleman veljes viheliäisyyden aikaa, eikä riemuitseman Juudalaisten* surkeuden aikana, ei myös sinun suus pidä niin suuria sanoja puhuman heidän tuskansa aikana.  | 
		        
  | 
			      
  | 
		        
8. Tytär Baabel, sinä häviön oma, autuas se, joka sinulle kostaa kaiken, minkä olet meille tehnyt!.  | 
			      8. Sinä hävitetty tytär, Babel*; autuas on, se joka sinulle kostaa, niin kuin sinä meille tehnyt olet.  | 
		        
  | 
			      
  | 
		        
Jes. 13:19 Ja Baabelin, valtakuntain kaunistuksen, kaldealaisten ylpeyden ja loiston, käy niinkuin Sodoman ja Gomorran, jotka Jumala hävitti.  | 
			      
  | 
		        
Jer. 50:29 Kutsukaa ampujat kokoon Baabelia vastaan, kaikki jousenjännittäjät: leiriytykää sen ympärille, älköön pääskö pakoon ainoakaan. Maksakaa sille sen tekojen mukaan; kaiken sen mukaan, mitä se on tehnyt, tehkää sillekin. Sillä se on uhitellut Herraa, Israelin Pyhää.  | 
			      Jer 50:29. Kutsukaat monta Babelia vastaan, piirittäkäät häntä kaikki joutsenampujat joka taholta ympäri, ja älkäät yhtään päästäkö; kostakaat hänelle niin kuin hän on ansainnut; kaiken sen jälkeen kuin hän on tehnyt, niin tehkäät hänelle jälleen*; sillä hän on ylpiästi tehnyt Herraa vastaan, Pyhää Israelissa.  | 
		        
Jer. 51:24 Minä maksan Baabelille ja kaikille Kaldean asukkaille kaiken sen pahan, minkä he ovat tehneet Siionille teidän silmäinne edessä, sanoo Herra.  | 
			      Ilm K 18:16. Ja sanoman: voi, voi suurta kaupunkia! joka puetettu oli kalliilla liinalla ja purpuralla, ja tulipunaisella, ja kullalla yltä kullattu, ja kalliilla kivillä, ja päärlyillä; yhdellä hetkellä ovat senkaltaiset rikkaudet hävitetyt.  | 
		        
  | 
			      
  | 
		        
9. Autuas se, joka ottaa sinun pienet lapsesi ja murskaa ne kallioon!.  | 
			      9. Autuas on se, joka piskuiset lapses ottaa ja paiskaa kiviin.  | 
		        
  | 
			      
  | 
		        
Jes. 13:16 Heidän pienet lapsensa murskataan heidän silmäinsä edessä, heidän talonsa ryöstetään, ja heidän vaimonsa raiskataan.  | 
			      Jes 13:16. Pitää myös heidän lapsensa heidän silmäinsä edessä tapettaman*, heidän huoneensa ryöstettämän, ja heidän emäntänsä häväistämän.  | 
		        
  | 
			      
  |