33/38 RAAMATTU

1776 BIBLIA

19 Luku

19 Luku

Jobin vastaus: Hän torjuu ystäväin häväistyksen ja uudistaa väitteensä, että Jumala on tehnyt hänelle vääryyttä; hän on kurjassa tilassaan kaikkien hylkäämä, mutta tietää, että hänen lunastajansa elää.

Job valittaa taas ystäväinsä tyhmää sulmimista.

II. Kokee vaivainsa luettelemisella kehoittaa heitä kanssakärsivällisyyteen.

III. Lohduttaa itsiänsä uskolla vapahtajansa päälle ja kuolleiden ylösnousemisen toivolla.

1. Job vastasi ja sanoi:

1. Mutta Job vastasi ja sanoi:

2. Kuinka kauan te vaivaatte minun sieluani ja runtelette minua sanoillanne?

2. Kuinka kauvan te vaivaatte minun sieluani? ja runtelette minua sanoilla?

3. Jo kymmenenkin kertaa olette minua häväisseet, häpeämättä te minua rääkkäätte.

3. Te olette nyt kymmenen kertaa* pilkanneet minua; ja ette häpee minua niin vaivata.

Job 16:20 Ystäväni pitävät minua pilkkanansa - Jumalaan minun silmäni kyynelöiden katsoo,

Job 16:20. Minun ystäväni ovat minun pilkkaajani*; mutta minun silmäni vuodattavat kyyneliä Jumalan tykö,

4. Olenko todella hairahtunut, yöpyykö hairahdukseni minun luonani?

4. Jos minä erehdyn, niin minä itselleni erehdyn.

5. Tahi voitteko todella ylvästellä minua vastaan ja todistaa minun ansainneen häpeäni?

5. Mutta te tosin nousette minua vastaan, ja soimaatte minun pilkkaani.

6. Tietäkää siis, että Jumala on tehnyt minulle vääryyttä ja on kietonut minut verkkoonsa.

6. Niin tietäkäät nyt, että Jumala hukuttaa minun, ja on piirittänyt minun verkkoihinsa.

7. Katso, minä huudan: 'Väkivaltaa!' enkä saa vastausta; huudan apua, mutta ei ole mitään oikeutta.

7. Katso, ehkä minä vielä väkivallan tähden huutaisin, niin ei kuitenkaan kuulla minua*: jos minä parkuisin, niin ei tässä ole oikeutta.

Job 30:20 Minä huudan sinua, mutta sinä et vastaa minulle; minä seison tässä, mutta sinä vain tuijotat minuun.

Job 30:20. Jos minä huudan sinun tykös, niin et sinä vastaa minua*: jos minä käyn edes, niin et sinä minusta tietävinäs ole.

8. Hän on aidannut tieni, niin etten pääse ylitse, ja on levittänyt pimeyden poluilleni.

8. Hän on aidannut minun tieni, etten minä taida sitä käydä, ja pannut pimeyden minun poluilleni.

Job 3:23 miehelle, jonka tie on ummessa, jonka Jumala on aitaukseen sulkenut?

Job 23:17. Sillä pimeys ei luovu minusta, ja synkeys ei kätketä minulta.

Valit. 3:5 Hän on rakentanut varustukset minua vastaan ja piirittänyt minut myrkyllä ja vaivalla.

9. Hän on riisunut minulta kunniani ja ottanut kruunun minun päästäni.

9. Hän on riisunut minun kunniani minulta, ja ottanut pois kruunun minun päästäni.

10. Hän repi minut maahan joka puolelta, niin että olen mennyttä, ja hän tempasi irti toivoni niinkuin puun.

10. Hän on maahan kukistanut minun joka kulmalta, ja laskenut minun menemään; ja on reväissyt ylös minun toivoni niin kuin puun.

11. Hän päästi vihansa syttymään minua vastaan ja piti minua vihollisenansa.

11. Hän on hirmuisesti vihastunut minun päälleni, ja pitää minun vihamiehenänsä.

Job 13:24 Miksi peität kasvosi ja pidät minua vihollisenasi?

Job 13:24. Miksi sinä peität kasvos, ja pidät minua vihollisena?

Job 16:9 Hänen vihansa raateli ja vainosi minua, hän kiristeli minulle hampaitansa. Viholliseni hiovat katseitaan minua vastaan,

Job 16:9. Hänen vihansa repäisee minun, ja joka minua vihaa, kiristelee hampaitansa minun päälleni; ja minun viholliseni silmät kiiluvat minun päälleni.

Job 33:10 Katso, hän keksii vihan syitä minua vastaan, hän pitää minua vihollisenansa;

Job 33:10. Katso, hän on löytänyt syyn minua vastaan, sen tähden pitää hän minun vihollisenansa.

Valit. 2:5 Herra on ollut niinkuin vihamies, on hävittänyt Israelin: hän hävitti kaikki sen palatsit, turmeli sen linnoitukset ja antoi tytär Juudalle paljon valitusta ja vaikerrusta.

Val. v. 2:5. Herra on niin kuin vihollinen, hän on Israelin raadellut, kaikki hänen huoneensa raadellut, ja hänen linnansa turmellut; hän on Juudan tyttärelle paljon valitusta ja murhetta tehnyt.

12. Hänen sotajoukkonsa tulivat yhdessä ja tekivät tiensä minua vastaan ja leiriytyivät minun majani ympärille.

12. Hänen sotajoukkonsa ovat kokoontuneet, ja asettaneet tiensä minua kohden, ja piirittäneet minun majani.

13. Veljeni hän on minusta loitontanut; tuttavani ovat minusta aivan vieraantuneet.

13. Hän on eroittanut minun veljeni kauvas minusta, ja minun tuttavani ovat minulle muukalaisiksi tulleet.

Ps. 31:12 Kaikkien ahdistajaini tähden minä olen pilkaksi tullut, ylenpalttiseksi pilkaksi naapureilleni, peljätykseksi tuttavilleni; jotka minut kadulla näkevät, pakenevat minua.

Ps 31:12. Minä olen pilkaksi tullut kaikille vihamiehilleni ja kylällisilleni ylönpalttisesti, ja hämmästykseksi tuttavilleni: jotka minun ulkona näkevät, pakenevat minua.

Ps. 38:12 Minun ystäväni ja läheiseni pysyvät syrjässä minun vitsauksestani, ja minun omaiseni seisovat kaukana.

Ps 38:12. Minun ystäväni ja lähimmäiseni ovat kohdastansa minua vastaan, ja minun omaiseni seisovat kaukana.

Ps. 88:9 Sinä olet karkoittanut tuttavani minusta kauas, olet tehnyt minut heille inhoksi; minä olen suljettu sisään enkä pääse ulos.

Ps. 88:19 Ystävät ja toverit sinä olet karkoittanut minusta kauas, pimeys on minun ainoa tuttavani.

14. Läheiseni ovat minusta luopuneet, ja uskottuni ovat unhottaneet minut.

14. Minun lähimmäiseni piiloivat minua, ja minun ystäväni ovat unhottaneet minun.

15. Ne, jotka talossani majailevat, ja palvelijattareni pitävät minua muukalaisena, minä olen tullut vieraaksi heidän silmissään.

15. Minun huonekuntalaiseni ja piikani pitävät minua vieraana, minä olen tuntemattomaksi tullut heidän silmäinsä edessä.

16. Minä kutsun palvelijaani, eikä hän vastaa; minun suuni täytyy nöyrästi rukoilla häntä.

16. Minä huusin palveliaani, ja ei hän vastannut minua: minun täytyy rukoilla häntä omalla suullani.

17. Hengitykseni on vastenmielinen vaimolleni, hajuni on äitini pojista ilkeä.

17. Minun emäntäni vieroi minun henkeäni, ja minun täytyy palvella omia lapsiani.

Job 2:9. Ja hänen emäntänsä sanoi hänelle: Vieläkös pysyt vakuudessas? siunaa Jumalaa ja kuole.

18. Poikasetkin halveksivat minua; kun nousen, niin he puhuvat minusta pilkkojaan.

18. Ja nuoretkin lapset* minun katsovat ylön: jos minä nousen, niin he puhuvat minua vastaan.

Job 30:1 Mutta nyt nauravat minua elinpäiviltään nuoremmat, joiden isiä minä pidin liian halpoina pantaviksi paimenkoiraini pariin.

Job 30:1. Nyt minun nuorempani nauravat minua, joiden isiä en minä olisi pannut minun laumani koirain sekaan;

19. Kaikki seuratoverini inhoavat minua, ja ne, joita minä rakastin, ovat kääntyneet minua vastaan.

19. Kaikki uskolliset ystäväni kauhistuvat minua; ja joita minä rakastin, ovat kääntäneet itsensä minua vastaan.

Ps. 41:10 Ystävänikin, johon minä luotin, joka minun leipääni söi, nostaa kantapäänsä minua vastaan.

Ps 41:10. Niin myös minun ystäväni, johon minä uskalsin, joka söi minun leipääni, se tallasi minun jalkainsa alle.

Ps. 55:13 Sillä ei minua herjaa vihollinen - sen minä kestäisin - eikä minua vastaan ylvästele minun vihamieheni - hänen edestään minä voisin lymytä;

Ps 55:14. Vaan sinä olet minun kumppanini, minun johdattajani ja minun tuttavani:

Ps. 88:9 Sinä olet karkoittanut tuttavani minusta kauas, olet tehnyt minut heille inhoksi; minä olen suljettu sisään enkä pääse ulos.

Ps 88:9. Sinä eroitat kauvas ystäväni minusta: sinä olet minun tehnyt heille kauhistukseksi*: minä makaan vangittuna, etten minä voi päästä ulos.

20. Luuni ovat tarttuneet nahkaani, ihooni, eikä minusta ole enää kuin ikenet jäljellä.

20. Minun luuni tarttuivat minun nahkaani ja lihaani*, ja en minä taida nahallani peittää hampaitani.

Job 30:30 Minun nahkani on mustunut ja lähtee päältäni, ja luuni ovat kuumuuden polttamat.

Job 30:30. Minun nahkani minun päälläni on mustettunut, ja minun luuni ovat helteestä palaneet.

Ps. 102:6 Äänekkäästä vaikerruksestani minun luuni tarttuvat minun nahkaani.

Ps 102:6. Minun luuni tarttuvat lihaani huokauksestani.

Val. v. 4:8. Mutta nyt on heidän muotonsa niin mustaksi muuttunut, ettei heitä kaduilla tuta taideta; heidän nahkansa riippuu heidän luissansa, se kuivettui niin kuin puu.

21. Armahtakaa minua, armahtakaa, te, minun ystäväni, sillä Jumalan käsi on minuun koskenut.

21. Armahtakaat minun päälleni, armahtakaat minun päälleni, te minun ystäväni! sillä Jumalan käsi on minuun sattunut.

22. Miksi vainoatte minua niinkuin Jumala, ettekä saa kylläänne minun lihastani?

22. Miksi te vainootte minua niin kuin Jumalakin, ja ette taida minun lihastani ravittaa?

23. Oi, jospa minun sanani kirjoitettaisiin muistiin, jospa ne piirrettäisiin kirjaan;

23. Jospa minun puheeni kirjoitettaisiin! jospa ne kirjaan pantaisiin, ja painettaisiin!

24. rautataltalla ja lyijyllä hakattaisiin kallioon ikuisiksi ajoiksi!

24. Raudalla* kaivettaisiin lyijy ijankaikkiseksi muistoksi kiveen.

Jer 17:1. Juudan synti on raudalla ja kovalla timantilla kirjoitettu, ja heidän sydämensä tauluihin kaivettu, ja teidän alttarinne sarviin,

25. Mutta minä tiedän lunastajani elävän, ja viimeisenä hän on seisova multien päällä.

25. Sillä minä tiedän minun Lunastajani elävän: ja hän on tästä lähin maan päällä seisova.

Jes. 41:14 Älä pelkää, Jaakob, sinä mato, sinä Israelin vähäinen väki: minä autan sinua, sanoo Herra, ja sinun lunastajasi on Israelin Pyhä.

Hoos. 13:14 Tuonelan kädestä minä heidät päästän, kuolemasta minä heidät lunastan. Missä on sinun ruttosi, kuolema, missä sinun surmasi, tuonela? Katumus on peitetty minun silmiltäni.

26. Ja sittenkuin tämä nahka on yltäni raastettu ja olen ruumiistani irti, saan minä nähdä Jumalan.

26. Ja vaikka vihdoin minun nahkani ja tämä (ruumis) lakastuu, saan minä kuitenkin minun lihassani nähdä Jumalan.

1. Kor. 13:12 Sillä nyt me näemme kuin kuvastimessa, arvoituksen tavoin, mutta silloin kasvoista kasvoihin; nyt minä tunnen vajavaisesti, mutta silloin minä olen tunteva täydellisesti, niinkuin minut itsenikin täydellisesti tunnetaan.

1 Kor. 13:12. Sillä nyt me näemme niin kuin peilistä tapauksessa*, mutta silloin kasvoista kasvoihin+: nyt minä tunnen puolittain, vaan silloin minä tunnen niin kuin minä tuttu olen§.

27. Hänet olen minä näkevä apunani; minun silmäni saavat nähdä hänet - eikä vieraana. Munaskuuni hiukeavat sisimmässäni.

27. Hänen minä olen minulleni näkevä, ja minun silmäni katsovat häntä*, ja ei kenkään outo. Minun munaskuuni ovat kuluneet minun helmassani.

Ps. 17:15 Mutta minä saan nähdä sinun kasvosi vanhurskaudessa, herätessäni ravita itseni sinun muotosi katselemisella.

Ps 17:15. Mutta minä saan nähdä sinun kasvos vanhurskaudessa: minä ravitaan herättyäni sinun kuvas jälkeen.

1. Joh. 3:2 Rakkaani, nyt me olemme Jumalan lapsia, eikä ole vielä käynyt ilmi, mitä meistä tulee. Me tiedämme tulevamme hänen kaltaisikseen, kun hän ilmestyy, sillä me saamme nähdä hänet sellaisena, kuin hän on.

1 Joh 3:2. Minun rakkaani! nyt me olemme Jumalan lapset*, ja ei ole se vielä ilmestynyt, miksi me tulemme; mutta me tiedämme, kuin se ilmestyy, niin me hänen kaltaisiksensa tulemme+; sillä me saamme hänen nähdä niin kuin hän on§.

28. Kun sanotte: 'Kuinka vainoammekaan häntä!' - minusta muka löydetään asian juuri -

28. Tosin teidän pitäis sanoman: Miksi me vainoamme häntä? sillä tämän puheen perustus löytyy minun tykönäni.

29. niin peljätkää miekkaa, sillä viha on kohtaava miekanalaisia pahoja töitä, tietääksenne, että tuomari on.

29. Peljätkäät siis miekkaa, sillä viha on pahain töiden kostomiekka, että te tietäisitte kurituksen tulevan.

Matt. 5:22 Mutta minä sanon teille: jokainen, joka vihastuu veljeensä, on ansainnut oikeuden tuomion; ja joka sanoo veljelleen: 'Sinä tyhjänpäiväinen', on ansainnut suuren neuvoston tuomion; ja joka sanoo: 'Sinä hullu', on ansainnut helvetin tulen.