JOBIN KIRJA
33/38 RAAMATTU | 
			          1776 BIBLIA | 
	            
8 Luku  | 
		          8 Luku  | 
	            
  | 
		          
  | 
	            
Bildadin ensimmäinen puhe: Jumala on oikeamielinen; esiisätkin opettavat, että hurskas menestyy, mutta jumalaton hukkuu.  | 
		          Bildad, toinen Jobin ystävä, tekee Jobin väärinpuhujaksi, syyttää hänen poikiansa ja sanoo, että ne ovat jumalattomat, joille pahoin käy.  | 
	            
  | 
		          II. Neuvoo Jobia katumukseen, vakuuttaa häntä sitten menestyksestä; sillä Jumala holhoo hyviä ja sortaa pahoja.  | 
	            
  | 
		          
  | 
	            
1. Sitten suuhilainen Bildad lausui ja sanoi:  | 
		          1. Niin vastasi Bildad Suasta ja sanoi:  | 
	            
2. Kuinka kauan sinä senkaltaisia haastat ja suusi puheet ovat kuin raju myrsky?  | 
		          2. Kuinka kauvan sinä tahdot näitä puhua? ja sinun suus puheet ovat niin kuin väkevä tuuli?  | 
	            
3. Jumalako vääristäisi oikeuden, Kaikkivaltiasko vääristäisi vanhurskauden?  | 
		          3. Väärinkö Jumala tuomitsee*, eli rikkooko Kaikkivaltias oikeuden?  | 
	            
  | 
		          
  | 
	            
5. Moos. 32:4 Hän on kallio; täydelliset ovat hänen tekonsa, sillä kaikki hänen tiensä ovat oikeat. Uskollinen Jumala ja ilman vääryyttä, vanhurskas ja vakaa hän on.  | 
		          5 Mos 32:4. Hän on kallio, hänen työnsä ovat laittamattomat, sillä kaikki hänen tiensä ovat oikiat; vakaa on Jumala, ilman kaikkea vääryyttä, hän on vanhurskas ja oikia.  | 
	            
Job 34:12 Totisesti, Jumala ei tee väärin, Kaikkivaltias ei vääristä oikeutta.  | 
		          Job 34:17. Taivuttaisko joku sen tähden oikeuden, että hän vihaa häntä, ja tahtoisitkos hurskaan ja jalon tuomita jumalattomaksi?  | 
	            
  | 
		          Dan 9:14. Sen tähden on myös Herra valvonut* tässä onnettomuudessa, ja on sen saattanut meidän päällemme; sillä Herra meidän Jumalamme on hurskas+ kaikissa töissänsä, joita hän tekee; koska emme totelleet hänen ääntänsä.  | 
	            
  | 
		          
  | 
	            
4. Jos lapsesi tekivät syntiä häntä vastaan, niin hän hylkäsi heidät heidän rikoksensa valtaan.  | 
		          4. Jos poikas ovat syntiä tehneet hänen edessänsä, niin hän on hyljännyt heitä heidän pahain tekoinsa tähden.  | 
	            
5. Jos sinä etsit Jumalaa ja anot Kaikkivaltiaalta armoa;  | 
		          5. Mutta jos sinä aikanansa etsit Jumalaa, ja rukoilet Kaikkivaltiasta hartaasti,  | 
	            
6. jos olet puhdas ja rehellinen, silloin hän varmasti heräjää sinun avuksesi ja asettaa entiselleen sinun vanhurskautesi asunnon.  | 
		          6. Ja jos sinä olet puhdas ja hyvä, niin hän herättää sinun, ja taas tekee rauhalliseksi hurskautes majan.  | 
	            
7. Silloin sinun alkusi näyttää vähäiseltä, mutta loppuaikasi varttuu ylen suureksi.  | 
		          7. Ja kussa sinulla oli ennen vähä, pitää tästedes sinulle sangen paljon lisääntymän.  | 
	            
8. Sillä kysypä aikaisemmalta sukupolvelta, tarkkaa, mitä heidän isänsä ovat tutkineet.  | 
		          8. Sillä kysy nyt entisiltä sukukunnilta*, ja rupee kysymään heidän isiltänsä+.  | 
	            
  | 
		          
  | 
	            
  | 
		          5 Mos 4:32. Kysele entisiä aikoja, jotka ovat olleet sinun edelläs, siitä päivästä, jona Jumala loi ihmisen maan päälle, ja yhdestä taivaan äärestä niin toiseen ääreen: jos ikänä niin suuri asia tapahtunut on, eli senkaltaista on ikänä kuultu?  | 
	            
  | 
		          1 Mos 47:9. Jakob sanoi Pharaolle: minun kulkemiseni aika on sata ja kolmekymmentä ajastaikaa: vähä ja paha on minun elämäni aika ja ei ulotu minun isäini kulkemisen aikaan.  | 
	            
  | 
		          1 Aika K. 29:15. Sillä me olemme muukalaiset ja oudot* sinun edessäs, niin kuin kaikki meidän isämmekin: meidän ikämme on maan päällä niin kuin varjo+, ja ei täällä ole yhtään viipymystä.  | 
	            
  | 
		          Ps 39:13. Kuule minun rukoukseni, Herra, ja ota minun huutoni korviis, ja älä vaikene minun kyynelteni tähden; sillä minä olen muukalainen sinun tykönäs ja vieras*, niin kuin kaikki minun isäni.  | 
	            
  | 
		          
  | 
	            
9. Mehän olemme eilispäivän lapsia emmekä mitään tiedä, päivämme ovat vain varjo maan päällä.  | 
		          9. Sillä me olemme niin kuin eilen tulleet, ja emme mitään tiedä: meidän elämämme on niin kuin varjo* maan päällä.  | 
	            
  | 
		          
  | 
	            
Job 14:2 kasvaa kuin kukkanen ja lakastuu, pakenee kuin varjo eikä pysy.  | 
		          Job 14:2. Kasvaa niin kuin kukkanen, ja kaatuu; pakenee niin kuin varjo, ja ei pysy.  | 
	            
Ps. 39:6 Katso, kämmenen leveydeksi sinä teit minun päiväni, ja minun elämäni on sinun edessäsi niinkuin ei mitään. Vain tuulen henkäys ovat kaikki ihmiset, kuinka lujina seisokootkin. Sela.  | 
		          Ps 39:7. Vaan he menevät pois niin kuin varjo*, ja tekevät itsellensä hukkaan suuren murheen: he kokoovat ja ei tiedä, kuka sen saa+.  | 
	            
Ps. 102:12 Minun päiväni ovat kuin pitenevä varjo, ja minä kuivun kuin ruoho.  | 
		          Ps 144:4. On sittekin ihminen tyhjän verta*: hänen aikansa katoo niin kuin varjo+.  | 
	            
Ps. 144:4 Ihminen on kuin tuulen henkäys, hänen päivänsä niinkuin pakeneva varjo.  | 
		          
  | 
	            
  | 
		          
  | 
	            
10. He sinua opettavat ja sanovat sinulle, tuovat ilmi sanat sydämestään:  | 
		          10. Heidän pitää opettaman sinua, ja sanoman sinulle, ja tuoman puheensa edes sydämestänsä.  | 
	            
11. 'Kasvaako kaisla siinä, missä ei ole rämettä? rehottaako ruoko siinä, missä ei ole vettä?  | 
		          11. Kasvaako kaisla, ellei seiso loassa? eli kasvaako ruoho ilman vettä?  | 
	            
12. Vielä vihreänä ollessaan, ennenaikaisena leikattavaksi, se kuivettuu ennen kuin mikään muu heinä.  | 
		          12. Koska se vielä kukoistaa ennen kuin se niitetään, kuivettuu se* ennen kuin heinä korjataan.  | 
	            
  | 
		          
  | 
	            
  | 
		          Ps 129:6. Olkoon niin kuin ruoho kattojen päällä, joka kuivettuu ennen kuin se reväistään ylös,  | 
	            
  | 
		          Jer 17:6. Hänen pitää tuleman niin kuin kanerva* korvessa, ja ei pidä saaman nähdä tulevaista lohdutusta; ja hänen pitää asuman kuivuudessa korvessa, hedelmättömässä ja autiossa erämaassa.  | 
	            
  | 
		          
  | 
	            
13. Niin käy kaikkien niiden, jotka unhottavat Jumalan, ja jumalattoman toivo katoaa;  | 
		          13. Niin käy kaikkein niiden, jotka Jumalan unhottavat, ja ulkokullattuin toivo katoo.  | 
	            
  | 
		          
  | 
	            
Job 11:20 Mutta jumalattomain silmät raukeavat; turvapaikka on heiltä mennyt, ja heidän toivonsa on huokaus.  | 
		          Job 11:20. Mutta jumalattomain silmät pitää nääntymän, ja ei voi päästää; sillä heidän toivonsa pitää puuttuman* heidän sieluiltansa.  | 
	            
Sananl. 10:28 Vanhurskasten odotus koituu iloksi, mutta jumalattomien toivo hukkuu.  | 
		          San l. 10:28. Vanhurskaan toivo on ilo, mutta jumalattomain toivo katoo.  | 
	            
Sananl. 11:23 Vanhurskaitten halajaminen vie onneen, jumalattomien toivo vihaan.  | 
		          San l. 11:23. Vanhurskasten himo on ainoastaan hyvä, vaan jumalattomain odotus on kiukku.  | 
	            
  | 
		          
  | 
	            
14. hänen, jonka uskallus on langan varassa, jonka turvana on hämähäkinverkko.  | 
		          14. Sillä hänen toivonsa tulee tyhjäksi, ja hänen uskalluksensa niin kuin hämähäkin verkko.  | 
	            
15. Hän nojaa taloonsa, mutta se ei seiso, hän tarttuu siihen, mutta se ei kestä.  | 
		          15. Hän luottaa huoneensa päälle, ja ei se pidä seisoman; hän turvaa siihen, ja ei se pidä pysyväinen oleman.  | 
	            
  | 
		          
  | 
	            
Ps. 49:17 Älä pelkää, jos joku rikastuu, jos hänen talonsa komeus karttuu.  | 
		          Ps 49:17. Älä sitä tottele, koska joku rikastuu, eli jos hänen huoneensa kunnia suureksi tulee.  | 
	            
  | 
		          Ps 49:18. Sillä kuin hän kuolee, niin ei hän mitään myötänsä vie, eikä hänen kunniansa mene alas hänen kanssansa.  | 
	            
  | 
		          
  | 
	            
16. Hän on rehevänä auringon paisteessa, ja hänen vesansa leviävät yli puutarhan.  | 
		          16. Se viheriöitsee kyllä ennen auringon nousemaa, ja sen heikot oksat kasvavat hänen yrttitarhassansa.  | 
	            
17. Hänen juurensa kietoutuvat kiviroukkioon, hän kiinnittää katseensa kivitaloon.  | 
		          17. Hänen juurensa seisoo paksuna lähteen tykönä, ja huoneet kivien päällä.  | 
	            
18. Mutta kun Jumala hävittää hänet hänen paikastansa, niin se kieltää hänet: En ole sinua koskaan nähnyt.  | 
		          18. Mutta koska hän nielee sen paikastansa, kieltää hän sen, niin kuin ei olis nähnytkään sitä.  | 
	            
19. Katso, siinä oli hänen vaelluksensa ilo, ja tomusta kasvaa toisia.'  | 
		          19. Katso, tämä on hänen menonsa riemu; ja toiset taas kasvavat tuhasta.  | 
	            
20. Katso, Jumala ei hylkää nuhteetonta eikä tartu pahantekijäin käteen.  | 
		          20. Sen tähden katso, ei Jumala hyviä hylkää, eikä vahvista pahain kättä,  | 
	            
21. Vielä hän täyttää sinun suusi naurulla ja huulesi riemulla.  | 
		          21. Siihen asti että sinun suus naurulla täytetään ja huules riemulla.  | 
	            
  | 
		          
  | 
	            
Ps. 126:2 Silloin oli meidän suumme naurua täynnä, ja kielemme riemua täynnä; silloin sanottiin pakanain keskuudessa: Herra on tehnyt suuria heitä kohtaan.  | 
		          Ps 126:2. Silloin meidän suumme naurulla täytetään, ja kielemme on täynnä riemua*; silloin sanotaan pakanoissa: Herra on suuria heidän kohtaansa tehnyt+.  | 
	            
  | 
		          
  | 
	            
22. Sinun vihamiehesi verhotaan häpeällä, ja jumalattomien majaa ei enää ole.  | 
		          22. Mutta ne jotka sinua vihaavat, pitää häpiään tuleman; ja jumalattomain asuinsia ei pidä pysyväinen oleman.  | 
	            
  | 
		          
  |